Sotealue-esitys muistuttaa nykyisiä sairaanhoitopiirejä
Sote-uudistus siirtäisi kuntien nykyisin hoitamat palvelut sote-alueille. Kuvassa Kouvolan Elimäen terveysasema, jonka säilyttämiseksi elimäkeläiset vetosivat viime syksynä kansalaisadressissa. Toni Forssell Kuva: Viestilehtien arkistoEduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa sote-vastuualueiksi 19 kuntayhtymää. Aiemmin valmisteltu viiden alueen malli kaatui perustuslakivaliokunnassa, joka antanee lausuntonsa uudesta ehdotuksesta keskiviikkoon mennessä.
Esitystä seurasi kiista sen julkistamisesta. Julkisuutta vaativat muun muassa perustusvaliokunnan jäsen Kimmo Sasi (kok.) ja vihreiden eduskuntaryhmä.
Eduskunnan puhemiesneuvosto käsittelee sote-esityksen julkistamista perjantaina.
19 vastuualueen jako muistuttaisi nykyistä 20 sairaanhoitopiiriä. Erotuksena on, että kaikki sosiaalipalvelut ja terveydenhoito kuuluisivat saman kuntayhtymän alaisuuteen.
Maakunnan laajuisena sote-palvelut on järjestetty jo Etelä-Karjalassa. Usean kunnan yhtymiä on perustettu muuallekin.
Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän Carean toimitusjohtaja Kari Hassinen odottaa uudistusta rauhallisena. Kaikki yksityiskohdat ovat avoinna, ja organisaatiosta riippumatta on tehtävä samat työt.
Tänä vuonna Carea aikoo esimerkiksi säästää 8 miljoonaa euroa ja valmistella keskussairaalan remonttia Kotkassa.
Kuntien väliset jännitteet säilyisivät todennäköisesti samoina kuin nykyisissä sairaanhoitopiireissä.
Careassa asetelma on karkeasti Kouvola vastaan muut. Kaupunki tuottaa itse osan perustason erikoissairaanhoidon palveluista. Se vaati Kotkan keskussairaalan aseman uudelleenarviointia, mutta hävisi yhtymäkokouksen äänestyksessä täpärästi.
Epäselvää on, muodostettaisiinko sote-alueet tyhjästä vai sairaanhoitopiirien perustalle.
Kouvolan kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki toivoo, että alueet perustettaisiin puhtaalta pöydältä, ja että niille määriteltäisiin alusta asti selkeät tuottavuustavoitteet.
Lamminmäki pitää Kouvolaa edelläkävijänä, joka on jo ottanut sote-kehittämisen omiin käsiin. Kuuden vuoden takaisen laajan kuntaliitoksen yhteydessä purettiin kolme kuntayhtymää.
Eniten tuleva uudistus vaikuttaa Lamminmäen mukaan kaupungin 3 000 sote-työntekijän motivaatioon.
”Pelkona on, että sairaanhoitopiirin osana pitäisi palata toimintakulttuurissa viisi vuotta taaksepäin.”
Lamminmäen mielestä 19 kuntayhtymän malli on parempi kuin hylätty viiden suuralueen jako, mutta uusikaan esitys ei kerää kaupunginjohtajalta kiitosta.
”Ei näytä ainakaan ulospäin siltä, että edettäisiin perustuslakivaliokunnan tolpittamassa marssijärjestyksessä. Valiokunnan lausunto edellytti laajapohjaista asiantuntijavalmistelua ja rahoituksen ja palveluiden käsittelyä yhtenä pakettina.”
Lamminmäki syyttää uusinta ehdotusta salamyhkäisyydestä, sillä sitä ei ole julkistettu. Kuntien rahoitusvastuista ei ole tietoa.
”Tällaista kiirettä ei pitäisi demokratiassa olla. Eihän tämä näin mene, niin paljon yksityiskohtia on auki. Pelkään, että syntyy ratkaisu, jota kukaan ei toteuta.”
Kiireisen uudistuksen sijaan Lamminmäki antaisi seuraavan eduskunnan päättää asiantuntijoiden huolella valmistelemista vaihtoehdoista.
Yksi vaihtoehto olisi, että sote-palveluista vastaisi demokraattisesti valittu maakuntahallinto, jolla olisi verotusoikeus. Sille voisi antaa soten lisäksi nykyisiä maakuntien ja elykeskuksen tehtäviä.
”Olisi aika luontevaa katsoa valtion- ja maakuntahallintoa osana uudistusta.”
Lopullisesta sote-mallista riippumatta Lamminmäki ennustaa muutosten jatkuvan lähipalveluissa. Pienet, kiinteät toimipisteet vähenevät, tilalle tulee esimerkiksi liikkuvia palveluja.
”Oli malli mikä hyvänsä, kuva on se, että palvelut keskittyvät vielä joiltain osin. Väestön muutos ja julkisen talouden sopeutuspaineet pakottavat siihen.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
