Ratkaisua Kollajasta odotetaan hallitukselta

Pudasjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Vesa Riekki patistelee hallitusta tekemään päätöksen Kollajan altaasta. Kuva: Jukka Pasonen

"Laki kuuluu välillä olevan pääministerin, välillä ympäristöministerin pöydällä ja välillä tuntuu olevan kokonaan hukassa", Pudasjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Vesa Riekki (kesk.) kummastelee.

"Pudasjärvi otti viime vuonna rakentamiselle myönteisen kannan ja nyt on odotettu, että hallituksessa tehdään päätöksiä. Mutta ei ole kuulunut. Ja niin monta kertaa meitä patisteltiin ensin päättämään asiasta paikallisesti ja varsinkin oma puolue (keskusta)."

Altaan takana olevan Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Lauri Virkkunen odottaa myös päätöstä. "Tässä ei ole oikeastaan enää kuin kesä aikaa, että tämä eduskunta sen saisi aikaan."

Hallituksessa Kollaja on niin arka aihe, ettei siitä puhuta lainkaan. Käytännössä asia on pääministeri Juha Sipilän (kesk.) sekä ministerien Timo Soini (perus.) ja Alexander Stubb (kok.) ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) käsissä.

Tiilikaisen mukaan hallitus käsittelee vesiensuojelulakia heti kun on aikaa. "Minulla ei ole asiaan mielipidettä, se ei ole mielipidekysymys."

"On turha viivytellä. Mutta se on koko hallituksen asia. Toimijoiden kannalta mieluummin piakkoin", Tiilikainen kommentoi.

Oppositio vastustaa vahvasti koskiensuojelulain avaamista, erityisesti vihreät ja vasemmistoliitto. Mutta hallituspuolueiden sisälläkin vastustusta on.

Pudasjärvellä altaan suurimmaksi hyödyksi lasketaan 155 miljoonan euron investointi, joka alueelle jäisi suoraan sata miljoonaa. Työllisyys kasvaa 10 vuoden ajan, työvuosia kertyy rakentamisesta yhteensä 1 250 ja kunta saisi miljoonan verotuloja vuodessa.

Suuri hyöty olisi tulvien vähentyminen, joka helpottaa kymmenien talojen, mökkien ja teiden vahingoittumisvaaraa.

Eniten haittaa tulisi porojen kulkureiteille, mutta sekään ei ole Riekin mielestä ylipääsemätön ongelma.

Virkkunen arvioi suurimmaksi hyödyksi energiatalouden. "Puhdasta, uusiutuvaa, hajautettua, edullista säätövoimaa sadan megawatin teholla ilman valtion tukea."

Hän myös muistuttaa, että koskia ei rakenneta eikä Iijoen uoma muutu. "Allas rakennetaan sivuun joesta. Kalastus ei kärsi, kesäajan virtaus on 80 prosenttia nykyvirtaamasta."