Luonnonvara-alan koulutus turvattava

Suomessa vallitsee yksimielisyys siitä, että korkeatasoinen

koulutus on

tärkeimpiä, ellei tärkein menestystekijä kovassa kansainvälisessä kilpailussa.

Suomalaisten lasten koulutustaso onkin todettu OECD:n Pisa-tutkimuksissa olevan aivan maailman kärkeä. Tutkimuksessa selvitetään 15–16-vuotiaiden osaamista muun muassa matematiikassa, luonnontieteissä, lukutaidossa ja ongelmanratkaisussa.

Saavutuksesta saa olla ylpeä, mutta samalla on huolehdittava

siitä, että jatko-opiskelut sujuisivat samalla tasolla. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen tavoitteena on, että

Suomi on vuonna 2020 maailman osaavin kansa.

Opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd.) mielestä hallituksen tavoite saavutetaan, koska peruskoulu on jo maailman parhaita, joten on mahdollista olla kärjessä myös lukion ja ammatillisen koulutuksen suhteen.

Viime lauantaina Ylen Ykkösaamussa

Gustafsson sanoi, että opetuksen laatuun

on viime vuosina myös panostettu. Hänen mielestään kritiikki siitä, että opiskelijoiden valmiudet työelämään olisivat puutteelliset,

ei pidä paikkaansa.

Hallituksen tavoite on kannatettava, mutta sen saavuttaminen edellyttää opetukseen panostamista, ei sen supistamista.

Joka tapauksessa nykyinen hallitus on jo ehtinyt tehdä 440 miljoonan euron leikkaukset opetuksesta. Nyt opetusministeri aikoo taistella uusia leikkauksia vastaan.

Leikkausten sijaan hän aikoo esittää hallituksen puoliväliriihessä 30 miljoonaa euroa lisää rahaa oppisopimuskoulutuksen. Viime vuonna oppisopimuskoulutuksesta kylläkin leikattiin 20 miljoonaa.

Koulutusala on muutenkin myllerryksessä. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja on supistettu, ja sama linja jatkuu ammatillisessa koulutuksessa. Eniten supistukset tuntuvat maakunnissa kun koulutusta keskitetään pääkaupunkiseudulle. Myös maakunnissa koulusta keskitetään maakuntakeskuksiin.

Hallitus on jo päättänyt vähentää ammatillisesta peruskoulutuksesta vuosina 2013–2016 yhteensä 7 400 aloituspaikkaa. Näin siitä huolimatta, että jo nykyisellä aloituspaikkatasolla 5 000 nuorta jää ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta. Miten hallitus aikoo koulutuspaikkoja supistamalla toteuttaa päättämänsä nuoriso- ja koulutustakuun?

Hallitus kokoontuu puoliväliriiheensä kuun lopulla. Monet eri tahot ovat antaneet hallitukselle omia ehdotuksiaan siitä, miten Suomen talous käännetään kasvuun. Lähes poikkeuksetta Suomen tulevaisuuden kasvualoiksi on ennakoitu puhdasta ruokaa, metsää, mineraaleja ja matkailua.

Näille aloille tarvitaan tulevaisuudessa

nykyistä enemmän osaavia tekijöitä. Tästä syytä koulutustarjonnan supistaminen

erityisesti Itä-ja Pohjois-Suomessa on lyhytnäköistä politiikkaa.

Sen sijaan, että luonnonvara-alan opetustarjontaa supistetaan, pitäisi alaan panostaa nykyistä enemmän. Esimerkiksi metsäteollisuudessa tarvitaan aivan uudenlaista osaamista, jotta pysyttäisiin kansainvälisen kehityksen kärjessä tai edes siinä mukana.

Ruuan, uusiutuvan energian, puun ja

mineraalien kysyntä kasvaa niukkuuden myötä globaalisti. Riittävän ja tarpeeksi korkeatasoisen koulutuksen varmistaminen on edellytys sille, että Suomi pystyy hyödyntämään näitä vahvuuksiaan. Opetusministerin tehtävänä on hallituksessa huolehtia siitä, että näin myös tapahtuu.

Avaa artikkelin PDF