Hanhiparvet syövät nurmet ja syysviljat
Suurimmassa tänä keväänä lasketussa parvessa oli peräti 40 000 valkoposkihanhea Tohmajärven Valkeasuolla. Keskiviikkona yksi parvi säikähti pellolla työskennellyttä traktoria Kiteen Puhoksessa. LARI LIEVONEN Kuva: Viestilehtien arkistoKitee (MT)
Syysviljoja on jo tuhoutunut laajalta alueelta.
Lisäksi Pohjois- ja Etelä-Karjalan viljelijät kuvaavat nurmialueiden olevan isolta osin vaaleita tai keltaisia.
”Oikein hyvää apilanurmea on nyt minun pelloiltani pistetty juurta myöten poikki 40 hehtaaria”, parikkalalainen viljelijä Kari Pekonen kertoo.
”Ongelma on korostunut tänä keväänä niin, että on pakko hakea korvauksia, vaikka en niiden saatavuuteen vielä uskokaan”, Pekonen jatkaa.
Häntä harmittavat paitsi nurmen menetys myös rehuhygieniariskin kasvu sekä hanhien tuliaisenaan tuomat hukkakaurat.
Tohmajärven Värtsilässä maanviljelijä Esko Raerinne aikoo myös hakea vahingonkorvausta.
”Nyt linnuilla näyttää olevan menossa kolmen hehtaarin säilörehunurmipalstani”, Raerinne kuvaili lintujen olinpaikkaa torstaiaamuna. Hänen pelloistaan keltaiseksi täysin tuhottuna on jo yksi neljän hehtaarin nurmiala. Kaikkiaan Värtsilässä tuhoja on tehty arviolta sadan hehtaarin alalla.
Ylitarkastaja Mika Pirinen Pohjois-Karjalan elykeskuksesta kertoo saaneensa runsaasti puhelinsoittoja lintutuhoista kahden viikon ajan.
”Normaalivuosina ei ole näin pitkiä lintupysähdyksiä. Joskus hanhiparvet lentävät enemmän Venäjän puolella, ja toisinaan hyvän sään sattuessa muutto sujuu nopeasti”, Pirinen kertoo.
Hän muistuttaa, että aiheutuneita vahinkoja korvataan ympäristöministeriön avustusvaroista.
”Elykeskuksilla on olemassa hakemuslomake, tai sitten avustusta voi hakea vapaamuotoisesti. Tilannekuvauksen lisäksi tarvitaan kunnallisen maaseutuviranomaisen lausunto ja arvio vahingon suuruudesta.”
Hehtaarikorvausten suuruusluokkaa hän ei lähde arvioimaan.
Ympäristöministeriössä laskelmien pohjana käytetään Maaseutuviraston määrittämiä keskihehtaarisatoja.
”Nurmivahinkoja ei ole haettu Pohjois-Karjalassa vuosiin, mutta suurin yksittäinen summa kurkien aiheuttamista satovahingoista on ollut 20 000 euroa. Silloin menetys ja pinta-alat olivat suuria”, Pirinen muistelee.
Evirasta saamiensa tietojen pohjalta Mika Pirinen rauhoittelee, ettei luonnonvaraisten hanhien ulosteessa ole isoa salmonellariskiä.
”Auringossa bakteeri kuolee nopeasti”, Piri sanoo.
”Mutta toki rehupaalin sisällä ulostekasat voivat alkaa pilata rehua ympäriltään, ja näin pahimmillaan koko paali on pilalla”, hän kertoo.
Yksi värtsiläläisviljelijä harmitteli juuri sitä, että noukkivan koneen piikit nostavat ”nakkimakkaran kokoiset” ulosteet säilörehun joukkoon.
”Mutta pakko niistä on yrittää rehua karjalle tehdä, muutoin eläimet näkevät ensi talvena nälkää”, hän harmitteli.
Liisa Yli-Ketola
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
