Tutkijoiden karu havainto epäterveellisten valintojen yhteydestä: Kun miehen liikkuminen vähenee, samalla myös ravinnon laatu heikkenee ja kasvisten käyttö jää vähemmälle

Etenkin miehillä liikunnan väheneminen oli yhteydessä samanaikaiseen ravinnon laadun heikkenemiseen. Kuva: Kari Salonen

Tuoreessa, Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on havaittu, että liikunnallisesti aktiiviset henkilöt syövät enemmän sekä useammin kasviksia ja hedelmiä kuin vähän liikkuvat henkilöt.

Tutkimuksessa lapsuudesta aikuisuuteen jatkuneen liikunnan havaittiin olevan yhteydessä suurempaan ja säännöllisempään kasvisten sekä hedelmien käyttöön verrattuna jonkin verran tai vähän liikkuviin henkilöihin. Myös liikunnan lisääntyminen elämänkulun aikana näytti olevan yhteydessä positiivisiin muutoksiin kasvisten ja hedelmien käytössä. Tämä yhteys havaittiin etenkin naisilla.

Toisaalta etenkin miehillä liikunnan väheneminen oli yhteydessä samanaikaiseen ravinnon laadun heikkenemiseen. Tutkimuksessa havaittiin myös, että niin liikunta-aktiivisuus kuin kasvisten ja hedelmien käyttö usein vähenivät murrosiässä. Joskin liikunnallisemmilla nuorilla kasvisten ja hedelmien käyttö oli silti yleisempää kuin vähemmän liikkuvilla.

Tutkijat muistuttavat, että kahden terveystavan heikkeneminen voi olla merkittävä riski terveydelle.

"Tämä terveystapojen samanaikainen muuttuminen olisi tärkeä huomioida liikunta- ja terveysneuvonnassa jo kouluiästä alkaen. Kun esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiset tai liikuntakeskusten ’personal trainerit’ pyrkivät tukemaan asiakkaittensa liikunnan lisäämistä, olisi luontevaa samalla keskustella ravitsemuksesta, kuten kasvisten ja hedelmien käytöstä", Jyväskylän yliopistolla väitöskirjatutkimusta tekevä Irinja Lounassalo sanoo tiedotteessa.

Tutkimuksen viimeisimpinä mittausvuosina, tutkittavien ollessa jo aikuisia, oli kasvisten ja hedelmien käytössä havaittavissa puolestaan pienoista lisääntymistä myös vähemmän liikkuvien ryhmissä. Näin ollen tutkimuksen tulokset ovat linjassa Finravinto-tutkimuksen kanssa. Sen mukaan suomalaisten kasvisten ja hedelmien käyttö on lisääntynyt tasaisesti vuosina 1997–2012.

Vaikka positiivista kehitystä onkin havaittavissa, eivät läheskään kaikki silti syö suositusten mukaisesti kasviksia ja hedelmiä.

"Edelleenkään ravintosuositus, puoli kiloa kasviksia ja hedelmiä päivässä, ei toteudu läheskään jokaisella suomalaisella, vaikka suunta onkin lupaava. Toivoisin, että terveellisten elintarvikkeiden arvonlisäveroa pyrittäisiin laskemaan. Näin muun muassa kasvisten, vihannesten, juuresten, marjojen ja hedelmien käyttö saattaisi lisääntyä", Lounassalo kommentoi.

Kasvisten ja hedelmien käyttöä sekä liikunnan yhteyttä selvittänyt tutkimus on tehty Jyväskylän yliopistossa yhteistyössä Turun, Tampereen ja Helsingin yliopistojen sekä LIKES-tutkimuskeskuksen kanssa. Tutkimusaineisto on peräisin Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -pitkittäistutkimuksesta.

Tutkimus on julkaistu International Journal Of Environmental Research and Public Health -tiedejulkaisussa.