KOMMENTTI Miten 141:stä tuli 149?
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok.) ja maatalousministeri Jari Koskisen (kok.) suunnitelma 141-artiklan korvaamisesta siirtymäkauden asetuksen Suomi-pykälällä näyttää menevän läpi.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ehti jo kehaista tulosta ”maatalouspolitiikan ilmaveiviksi”.
Yhtä maata koskeva poikkeus meni EU-parlamentissa läpi yllättävänkin helposti. Sarvamaan ja Koskisen esikunnan lobbauskiertue näyttää tehonneen meppeihin.
Toisaalta tulos tarkoittanee symbolisesti tärkeän 141-artiklan hautaamista. Viljelijöille se tarkoittaa rahan menetystä.
Olisiko parempaan pystytty.
Tuskin. Suomalaisvirkamiesten suut kääntyivät mutrulle viimeistään alkusyksystä, kun komission puheenjohtaja José Manuel Barroso viestitti, ettei 141:lle enää heru jatkoa.
Kuka tämän kiertotien sitten keksi? MT:n tietojen mukaan sylttytehdas löytyy EU-komissiosta. Ajatus lähti liikkeelle MMM:n ja EU-komission virkamiesten neuvotteluissa jo viime kevään cap-neuvottelujen aikana.
Cap-paketista esitys myöhästyi, mutta siirtymäkauden asetusta varten pykälä ehdittiin MMM:ssä sorvata.
MTK:n järjestöväelle syntyy ainakin pientä puhdetta, kun kaikkien 141-lakanoiden ja kylttien viimeinen numero täytyy vääntää yhdeksikön muotoon.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
