Merkel voitti vaalit, mutta hallitus hävisi

Viime viikonloppuna pidetyt Saksan liittopäivävaalit vahvistivat käsitystä siitä, että Saksan liittokansleri Angela Merkel on Saksan ja ehkä koko Euroopan suosituin poliitikko.

Merkelin johtama kristillisdemokraattinen puolue CDU yhdessä baijerilaisen sisarpuoleen CSU:n kanssa oli vähällä saavuttaa enemmistön liittopäiville.

Merkel on kiistatta vaalien suurin voittaja. Hänen henkilönsä vetosi äänestäjiin historiallisella tavalla.

Tutkimuksen mukaan 55 prosenttia CDU:n äänestäjistä äänesti puoluetta Angela Merkelin takia, vain seitsemän prosenttia puolueen ohjelman takia. Toiseksi suurimmaksi puolueeksi yltäneen sosiaalidemokraattien (SPD) tilanne oli päinvastainen. Puoluetta äänestettiin ohjelman takia huolimatta puheenjohtaja Peer Steinbrückista. (Demokraatti 24.9.)

CDU:n murskavoittoon päättyneet vaalit eivät olleet menestys Saksaa neljä vuotta hallinneelle hallitukselle.

Toinen hallituspuolue liberaalinen FDP menetti lähes kymmenen prosenttiyksikköä kannatuksestaan ja jäi viiden prosentin äänikynnyksen alapuolelle. Puolue putosi kokonaan liittopäiviltä. Tulos oli katastrofi, koska puolue on ollut yhtäjaksoisesti liittopäivillä vuodesta 1949 lähtien.

Merkelin ja hänen johtamansa puolueen vahvistunut asema ei välttämättä helpota tulevan hallituksen muodostamista. Merkel joutunee maksamaan ainakin sisäpolitiikassa kovan hinnan tulevalle hallituskumppanilleen.

SPD:ssä muistetaan vielä hyvin, kuinka heidän kävi edellisen kerran Merkelin kanssa samassa hallituksessa vuosina 2005–2009. Puolue kärsi vaaleissa yli 20 prosenttiyksikön murskatappion. Nyt saman kohtalon kokivat liberaalit.

SPD:ssä muistetaan myös, että Saksan nykyisen taloudellisen vahvuuden pohja luotiin sosiaalidemokraattisen liittokansleri Gerhard Schröderin johtaman punavihreä hallituksen toteuttamassa työmarkkinauudistuksessa. Puolue maksoi uudistuksesta kovan hinnan, mutta tuloksen korjasi Merkel.

Periaatteessa oppositiossa olleet puolueet voisivat muodostaa hallituksen ohi CDU:n. Sosiaalidemokraateilla, vasemmistopuolueella ja vihreillä on liittopäivillä 319 paikkaa kun CDU:lla paikkoja on 311. Tällaiseen vaihtoehtoon ei kuitenkaan kukaan usko. Punavihreän hallituksen pohja mureni vihreiden yli kahden prosenttiyksikön tappioon.

CDU:lla on mahdollisuus muodostaa enemmistöhallitus myös yhdessä vasemmistopuolueen tai vihreiden kanssa. Tämäkin vaihtoehto vaikuttaa erittäin epätodennäköiseltä. Se on mahdollista vain, jos neuvottelut sosiaalidemokraattien kanssa ajautuvat täysin umpikujaan.

Vaihtoehdottomuus niin sanotulle suurelle koalitiolle antaa sosiaalidemokraateille mahdollisuuden nostaa profiiliaan jo hallitusneuvotteluissa.

Merkelin johtama Saksa on ollut ohjaksissa myös EU:n politiikassa. Huolimatta siitä, millainen hallituskokoonpano Saksaan syntyy, maan EU-politiikkaan ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Oppositio on tähänkin saakka tukenut suurissa linjoissa Saksan EU-politiikkaa.

Vaikka Saksan EU-politiikkaan ei ole todennäköisesti odotettavissa suuria muutoksia, voidaan nyt tehdä päätöksiä, jotka ovat jääneet vaalien varjoon. Kun Saksaan on saatu muodostettua uusi hallitus, alkavat neuvottelut muun muassa Kreikan uudesta tukipaketista ja pankkiunionista.

Saksan vahvasta asemasta EU:ssa kertoo, että maan vaalien lopputulosta jännitettiin jopa enemmän maan rajojen ulkopuolella kuin Saksassa. Merkelin voitto merkitsee – hallituksen häviöstä huolimatta – jatkuvuutta ja ennustettavuutta maan EU-politiikalle.

Avaa artikkelin PDF