Vierailija Hallitus ujostelee alue- ja maaseutupolitiikkaa

Hallitusohjelmassa ei puhuta

aluepolitiikasta. Siitä on ilmeisesti tullut jännitteinen sana. Moderni aluepolitiikka ei kuitenkaan ole siltarumpupolitiikkaa, vaan se tarkastelee yhteiskuntaa kokonaisuutena. Ideana on luoda paikallisyhteisöille

edellytyksiä kehittyä omista lähtökohdistaan. Edellytysten

luomisessa hallituksella on tärkeä rooli. Ei tämän selkeyttämisessä olisi mitään arveluttavaa.

Maaseutupolitiikka pilkahtelee hallitusohjelmssa välillisesti. Tämä on erikoista, koska

sekä Suomen keskusta että perussuomalaiset saavat merkittävän osan kannatuksestaan maaseudulta. Ne eivät olisi hallituspuolueita ilman maaseudun asukkaiden ääniä. Miksi

maaseudusta maaseutuna on niin vaikea puhua ?

Konkreettisia toimia maaseudulle toki kohdentuu. Vahva biotalouspainotus tarkoittaa,

ettei maaseudun tarjoamia mahdollisuuksia uusiutuvassa energiantuotannossa ohiteta. Jäteasetuksen keventäminen on suuri helpotus haja-asutusalueiden asukkaille. Uudisrakentamisen joustavoittaminen haja-asutusalueilla sekä kakkosasuntojen muuttamisen helpottaminen vakituisiksi asunnoiksi lisäävät maaseudun kilpailukykyä asumisen paikkana.

Hallituksen lähiruoka- ja luomuohjelmien jatkaminen luovat edellytyksiä maaseudun

erikoistuneen elintarvikeyrittäjyyden lisääntymiselle. Teiden korjausvelan kurominen ulotetaan myös seutu- ja paikallistiestöön.

Hallitus haluaa turvata

ruuantuotannon tulevaisuuden

Suomessa. Keinot ovat vielä määrittelemättä. Viittaukset Suomen pohjoiseen sijaintiin ja harvaan asutukseen ovat

iänikuisia ja vaativat EU-debatissa huomattavaa terävöittämistä. Fraseologialla ja valittamisella ei menestytä.

Eri paloja yhdistelemällä syntyy myös käsitys Juha Sipilän hallituksen aluekehittämisen pyrkimyksistä. Mainitaan kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn vahvistaminen Kehitetään sopimuspohjaista yhteistyötä alueiden ja valtion välillä. Käytäntö jää nähtäväksi.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen maakuntamallin avulla sekä valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittaminen on mullistavasti yhteiskunnan alueelliseen organisoitumiseen vaikuttava uudistus. On syntymässä uudenlainen aluehallinto, jossa on vaaleilla valitut päättäjät.

Uudelle aluehallinnolle voi ehkä vähitellen siirtyä myös maankäytön suunnitteluun, toisen asteen koulutukseen järjestämiseen ja aluekehittämiseen liittyviä tehtäviä. Kunnat voivat jatkossa olla hallintorakenteeltaan ja toimintatavoiltaan erilaisia. Kuntien toiminnan lähtökohdaksi määritellään paikallisuus. Kuntapoliittiset linjaukset ovat kuitenkin hyvin utuisia.

Kaikkinensa alue- ja kuntahallintoon liittyvä kokonaisuus on hallitusohjelmassa suuri  ja sekava. Kokonaisuus ei ole hahmottunut. Rahoitusjärjestelyt ovat täysin auki. Valmistelun tapa on epäselvä. Ilman huomattavaa verotuksen ja kuntien valtionosuuksien

säätämistä ei selvitä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen arvioidaan tuovan jopa kolmen miljardin säästöt. Tämä perustuu enemmän toiveajatteluun kuin faktoihin.

Hallitusohjelmassa luvataan huolehtia alueellisesti kattavasta koulutuksesta. Koulutuksen jättisäästöt ja koulutuslupaus ovat vakavassa ristiriidassa

keskenään. Hallitus laskee digitalisaation varaan poikkeuksellisen paljon.  Näkemykset sen sisällöstä puuttuvat. Kattaviin valokuituyhteyksiin ei oteta selkeää kantaa.  Onko hallitus tyytymässä osassa maata langattomiin ratkaisuihin?

Avaa artikkelin PDF