Satakunnassa järvien pinnat ovat vielä nousussa
Ilmajoen Alajoella tulva petti laajasti peltoja maanantaina. MATTI ALHO Kuva: Viestilehtien arkistoViikonvaihteen raju tulvatilanne on Suomen ympäristökeskuksen mukaan Etelä-Pohjanmaalla helpottunut ja veden pumppaaminen Kyrönjoen pengerrysalueille lopetettiin maanantai-iltana.
Sen sijaan Satakunnassa Karvianjoen alaosan järvien pinnat olivat tiistaina alkuiltapäivällä edelleen nousussa. Siikaisten keskustassa tiistain vastaisen yön aikana noussut vesi uhkasi liikuntahallia ja oli noussut kellareihin.
Karvianjoen latvoilla virtaamien nousu oli tiistaina taittumassa. Merikarvialla joen pinta saattaa vielä nousta.
Karvian Kirkkojärven pinnan nousu oli tiistaina pysähtynyt. Muissa järvissä nousu jatkuu lähipäivät. Ennusteen mukaan Isojärvi nousee vielä 20 senttiä ja Poosjärvi noin puoli metriä. Asuintaloja ei Suomen ympäristökeskuksen mukaan ole kastunut, mutta Poosjärvellä vesi uhkaa kahta asuintaloa. Loma-asuntoja on kastunut ainakin Pomarkussa.
Pelkästään Kyrönjoen alueella peltoja on ollut veden alla noin 8 000 hehtaaria. Jalasjoella tulva peitti 2 000 hehtaaria ja Kauhajoen alueella 3 000 hehtaaria.
”Kyllä vielä kestää ennen kuin joki on normaaliuomissa. Pengerrysalueilta on tiistaiaamuna ryhdytty pumppaamaan vettä pois, mutta varmaan menee vielä useita viikkoja, ennen kuin kaikki vesi saadaan pois”, kertoo vanhempi insinööri Tuuli Saari Etelä-Pohjanmaan elykeskuksesta.
Maalahdenjoen tulva-alue kasvoi vielä maanantain aikana, tiistaina vedenpinnat olivat sielläkin laskussa.
Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan pahimmilla tulva-alueilla on Suomen ympäristökeskuksen mukaan kastunut yli 100 taloa, joista Lapväärtissä ja Kauhajoella kymmeniä.
Taloja on kastunut, suojattu tai jäänyt saarroksiin myös muun muassa Ilmajoella, Jalasjärvellä, Närpiössä ja Vähäkyrön Merikaarrossa.
Sateet ovat katkaisseet teitä monin paikoin, Etelä-Pohjanmaalla ainakin Kauhajoella, Jalasjärvellä, Ilmajoella ja Kauhavalla.
Myös Satakunnassa on ollut useita teitä poikki.
Osa teistä oli suljettuina vielä tiistaina alkuiltapäivästä.
Virtaamat kasvoivat Suomen ympäristökeskuksen mukaan ennätyksellisen suuriksi ainakin Lapväärtin- ja Teuvanjoissa.
Lapväärtinjoen sunnuntain virtaamahuippu 196 kuutiometriä sekunnissa on 30 kuutiometriä sekunnissa enemmän kuin aikaisempi vuoden 1981 ennätysvirtaama.
Kyrönjoen Skatilassa virtaama nousi sunnuntaina 432 kuutiometriin sekunnissa, mikä on kevättulvaa lukuunottamatta suurin virtaama 100-vuotisella havaintojaksolla.
MAIKKI KULMALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
