Komponenttipula sai alkunsa koronasta, eikä hellitä vieläkään ‒ ”Komponentteja metsästetään kaikkien kivien ja kantojen alta ympäri maailmaa”
Puolijohteiden tuottajat Aasiassa eivät kykene toimittamaan tarpeeksi komponentteja niitä tarvitseville yrityksille.
Puolijohteita käytetään paljon esimerkiksi autoteollisuudessa ja viihde-elektroniikassa. Kuva: Veikko NiittymaaKorkean jalostusasteen tuotteiden, kuten autojen, loppukokoonpanijat eivät saa toimitusketjuiltaan riittävästi komponentteja. Pulaa on erityisesti puolijohteista, joita tarvitaan kaikissa sähköistetyissä tuotteissa. Esimerkiksi taajuusmuuntajat ja mikropiirit ovat nyt kortilla.
”Tilanne on niinkin vaikea, että markkinoilla ostetaan tällä hetkellä 20 vuotta sitten valmistettuja komponentteja ylijäämävarastoista kovalla hinnalla. Komponentteja metsästetään kaikkien kivien ja kantojen alta ympäri maailmaa”, kertoo Vaisala Oyj:n tuotannonjohtaja Vesa Pylvänäinen.
Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrilan mukaan syy nykyiseen tilanteeseen löytyy koronakriisistä.
”Keväällä 2020 tuli koronapandemian vuoksi sulkuja eri puolilla Aasiaa ja komponenttivalmistajat alensivat valmistuskapasiteettiaan. Vuoden 2021 talouskasvu oli sitten taas voimakasta ja ylitti kaikki odotukset.”
Komponenttivalmistajien alasajettu tuotantokapasiteetti ei kyennyt vastaamaan nopeasti kasvaneeseen kysyntään, eikä ole kyennyt siihen vieläkään.
Urrilan mukaan toinen merkittävä tekijä on käynnissä oleva rakeenteellinen muutos. Tällä hän tarkoittaa digitalisaation megatrendiä, jonka johdosta sirujen ja muiden elektroniikan komponenttien kulutus on kasvanut nopeasti.
Älytoimintojen yleistymisen johdosta siruja menee kahvinkeittimistä pesukoneisiin. Myös autojen sähköistyminen on lisännyt elektroniikan komponenttien kysyntää.
Tekijöitä on vähän ja uuden tuotannon aloittaminen vie aikaa.
”Kapasiteetti tulee perässä aikanaan. Korkeatasoisen puolijohdetehtaan tekeminen kestää kauan, eikä ole nopeasti skaalattavissa”, Urrila selittää.
Logistiikan takkuilu on myös yksi juurisyy komponenttipulalle.
”Maailman logistiikkajärjestelmä on ollut herkässä tasapainossa. Kun kysynnän rakenne on muuttunut äkillisesti, herkästä tasapainosta on menty pois”, Urrila sanoo.
Merikontteja kertyy länsimaissa tuontimaihin, kun taas suurissa vientimaissa, kuten Kiinassa, niistä on pulaa. Iso osa konteista lähtee Aasiaan tyhjinä, sillä vietävää ei ole.
Koko logistiikkajärjestelmä joudutaan Urrilan mukaan miettimään uudelleen.
Ukrainan sota on tuonut komponenttipulaan oman lisäyksensä. Kallistuneiden energian ja raaka-aineiden vuoksi komponenttivalmistajat eivät välttämättä enää pysty toimittamaan tuotteitaan sovituilla hinnoilla, kertoo Enston toimitusjohtaja Hannu Keinänen.
”Tuotantokustannukset nousevat niin paljon, että toimitusketjuissa voidaan joutua nostamaan kädet pystyyn. Ei pystytä sovituilla ehdoilla toimittamaan komponentteja, sillä kulut ylittävät myyntihinnat.”
Keinäsen mukaan yritykset ovat tottuneet komponenttien hyvään saatavuuteen ja ovat osittain siksi nyt ongelmissa.
”Ollaan totuttu siihen, että toimittajaketjut pystyvät toimittamaan komponentteja huonollakin suunnittelulla ja lyhyellä aikajänteellä.”
Oman tuotannon volyymin ennustaminen ja ennusteiden tiedottaminen alihankkijoille, on Keinäsen mukaan näinä aikoina valttia. Alihankkijoiden on helpompi suhteuttaa tuotantonsa kapasiteettia oikein, kun ostava yritys on antanut ennusteita tulevasta.
Läpinäkyvyys sekä tiedon kulku loppupään valmistajayritysten ja toimitusketjujen välillä on tärkeää, jotta yritykset saisivat ajallaan tarvitsemansa komponentit.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
