Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tavoitteet kirjattiin yhteiseen pöytäkirjaan –  "Vaikea olisi toisen pysyä irti, jos toisen kimppuun käytäisiin"

Asiakirjan allekirjoittivat Suomen ja Ruotsin hallitusten puolesta puolustusministerit Jussi Niinistö (sin.) ja Peter Hultqvist historiallisella Suomen Joutsen -aluksella Turussa. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI 

Suomi ja Ruotsi ovat allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan puolustusyhteistyöstä. Se kattaa rauhanajan sekä kriisi- ja sodanajan yhteistyön mutta ei merkitse velvoitteita avunantoon tai puolustusliiton syntyä maiden välille.

Asiakirjan allekirjoittivat Suomen ja Ruotsin hallitusten puolesta puolustusministerit Jussi Niinistö (sin.) ja Peter Hultqvist historiallisella Suomen Joutsen -aluksella Turussa. Pöytäkirja muodostaa kehyksen maiden yhteistyölle kuvaten sen tavoitteet ja puolustusyhteistyön eri alueet.

Suomen ja Ruotsin harjoittelu- ja muu puolustusyhteistyö on edennyt harppauksin sen jälkeen, kun maiden puolustusministerit sopivat yhteistyön tiivistämisestä Krimin valtauksen jälkimainingeissa toukokuussa 2014. Viestiyhteyksiä on kehitetty, ja joukot ovat osallistuneet säännöllisesti sotaharjoituksiin toisen valtion maaperällä.

Suomen ilmavoimien koneet ovat esimerkiksi olleet vihollisen roolin lisäksi mukana harjoittelemassa Ruotsin alueen puolustamista, ja ruotsalaiskoneet ovat tehneet vastavuoroisesti samaa Suomessa. Naapurimaiden merivoimien yhteinen taisteluryhmä (SFNTG) saavutti alustavan operatiivisen toimintavalmiuden viime vuonna.

Niinistön mukaan poliittisen tason asiakirja Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä tarvittiin, koska se oli jäänyt käytännön yhteistyön syvenemisestä huolimatta jostain syystä tekemättä. Yhteistyön tavoitteiden kirjaaminen oli myös tarpeen jatkuvuuden varmistamiseksi hallintojen vaihtuessa, Niinistö perustelee.

Niinistön mukaan pöytäkirja on yhdessä Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyyden kanssa signaali ulkomaailmalle.

Kyseessä ei ole puolustusliitto, mutta Niinistö muistuttaa jo EU-jäsenyyden velvoittavan eri jäsenmaita auttamaan toisiaan.

Se lisättynä tähän puolustusyhteistyöhön niin kyllähän se siltä näyttää, että vaikea olisi toisen olla irti kriisistä saati sodasta, jos toisen kimppuun käytäisiin, Niinistö kuvaili STT:lle

EU:n Lissabonin sopimuksen avunantovelvoitteisiin viittasi myös Hultqvist arvioidessaan tuoreen yhteistyöpöytäkirjan merkitystä.

Luomme tällä (puolustusyhteistyöllä) sellaista rakennetta, että tällainen molemminpuolinen apu olisi tarvittaessa yksinkertaista toteuttaa jos siitä päätetään, Hultqvist sanoi.

Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén kertoi viime viikolla Gotlannissa STT:lle, että maat ovat jo avanneet toisilleen myös salaisia puolustussuunnitelmiaan.

Syvenevä yhteistyö on ollut tiiviissä poliittisessa ohjauksessa niin Suomessa kuin Ruotsissa, mutta sen pohjalta on tähän saakka puuttunut yhteinen julkinen perusasiakirja, jonka tapaisia molemmilla mailla on useiden muiden valtioiden kanssa.

Muun muassa Suomen viime vuoden puolustusselonteossa kuitenkin jo todetaan, ettei puolustusyhteistyön kehittämiselle Ruotsin kanssa pidä asettaa ennakkoon mitään rajoitteita.