Uusien F-35-hävittäjien juhlallinen vastaanotto tänään Rovaniemellä, paikalla presidentti Stubb

Rovaniemellä Lapin lennostossa järjestetään tänään Suomen uusien F-35-hävittäjien juhlallinen vastaanottotilaisuus. Paikalla ovat muun muassa presidentti Alexander Stubb ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Suomi on päättänyt hankkia kaikkiaan 64 kappaletta Lockheed Martinin F-35A-hävittäjiä. Ne korvaavat Ilmavoimien nykyiset Hornetit kokonaan vuoden 2031 alkuun mennessä. Tuolloin kalusto saavuttaa niin kutsutun täyden operatiivisen suorituskyvyn eli FOC:n.

Uusista koneista kaksi ensimmäistä laskeutui Suomeen pari viikkoa sitten. Kolmas jäi teknisten ongelmien vuoksi välilaskupaikkaan Azoreille ja saapuu Suomeen syksyn kuluessa.

Ilmavoimien F-35-hankejohtaja, eversti (evp) Henrik Elo kertoi median verkkotilaisuudessa viime viikolla, että pääosa koneista, eli noin 60, jaetaan tasan Rovaniemen ja Siilinjärven Rissalassa sijaitsevan Karjalan lennoston välillä. Lisäksi muutama kone sijoitetaan Pirkkalaan Satakunnan lennostoon.

Suomalaisten lentäjien ja lentoteknisen henkilökunnan koulutus jatkuu Yhdysvalloissa vuoden 2028 alkuun saakka. Tämän jälkeen F-35-koulutus tapahtuu Ilmavoimien mukaan yksittäisiä kursseja lukuun ottamatta kokonaisuudessaan Suomessa.

Lentokonemekaanikkojen koulutus alkaa Rovaniemellä loppuvuodesta ja lentäjien tammikuussa 2027.

Suomen F-35-hävittäjien tunnus JF tulee sanoista Joint Fighter. Elon mukaan se kuvastaa hyvin koneen roolia, joka ei ole olla vain Ilmavoimien monitoimihävittäjä vaan koko puolustusjärjestelmää tukeva osa. Kone ei vain taistele itse, vaan se myös tuottaa tietoa ja tukee omalta osaltaan Maa- ja Merivoimien taistelua.

Satoja F-35-koneita Euroopassa käyttävät Nato-maat voivat vaihtaa tietoja säännöllisesti ja sekä operoida että huoltaa niitä yli kansallisten rajojen.

Ukrainan sodan myötä huomion keskipisteeksi ovat nousseet pienet ja usein halvat droonit, joiden on arvioitu jo kyseenalaistavan hävittäjien kaltaisten suurten ja kalliiden sodankäyntivälineiden merkitystä.

Elon mukaan droonit ja hävittäjät ratkaisevat erilaisia ongelmia: droonien vahvuuksia ovat määrä, edullisuus ja uhrattavuus. Hävittäjien tehtävänä taas on mahdollistaa ilmaherruus, torjua raskasta ilma-aseistusta ja ulottaa omien aseiden vaikutus nopeasti pitkien etäisyyksien päähän.

Droonien torjuntaan F-35 sensoreineen tuo Ilmavoimien mukaan lisäarvoa erityisesti pienien ja matalalla olevien kohteiden paremmalla havaitsemisella ja maalitietojen jakamisella drooneja torjuville muille yksiköille.

Suomi päätyi F-35:n valintaan joulukuussa 2021 viiden eri hävittäjämallin hankintakilpailun päätteeksi. Valintaa tehtiin suorituskyky edellä, mutta Elon mukaan voittaja oli myös hankintahinnaltaan edullisin, kun kaikki tarjoukseen kuuluvat osuudet huomioidaan.

Myöhemmin tapahtuneiden valuuttakurssimuutosten on tosin raportoitu nostaneen koneiden hintaa jo sadoilla miljoonilla euroilla.

F-35-hävittäjäohjelma on kärsinyt Yhdysvalloissa lukuisista teknisistä ongelmista ja myös päivitysten viivästymisistä. Elon mukaan tällä hetkellä ei ole nähtävissä, että Suomelta jäisi suunniteltua suorituskykyä saamatta tai että viiveet vaikuttaisivat koneiden suunniteltuun käyttöönottoaikatauluun. Myös aseistuksen käyttöönotto näyttäisi tällä hetkellä sujuvan suunnitellulla tavalla.

Ilmavoimat on perinteisesti tukeutunut hävittäjäkalustonsa käytössä paljon myös varusmiehiin ja reserviläisiin. Teknologisesta hyppäyksestä huolimatta asevelvollisten rooli F-35:n operoinnissa säilyy Ilmavoimien mukaan Hornet-kalustoon nähden lähes ennallaan, eli varusmiesten ja reserviläisten tehtävät eivät merkittävästi muutu.