Suomen Pankki sijoitti inflaatiopeikosta kertovan viimeisen esitteensä Rahamuseon lasivitriiniin – nyt olisi korkea aika ottaa uusintapainos

Suomen Pankilla oli vielä 1990-luvulla opetustarkoituksiin jaossa informatiivinen esite inflaatiosta. Inflaatio – rahan arvon ja rahan ostovoiman heikentyminen – on viime vuosikymmenten aikana vaihtunut vielä haitallisempana pidettyyn pelkoon deflaatiosta.

Tänä syksynä inflaatio on taas noussut keskusteluun ja talouden keskiöön.

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli lokakuussa 3,2 prosenttia. Arvio kuluvan vuoden inflaatiosta on 1,8 prosenttia.

Eurostatin mukaan koko euroalueen inflaatio oli marraskuussa 4,9 prosenttia. Yhdysvalloissa inflaatio pyörii jo kuuden prosentin pinnassa.

Väliaikaista vai ei? Ja puuttuvatko ja missä vaiheessa keskuspankit ohjauskoron nostoin inflaation hillintään?

Rahanarvoisia kysymyksiä.

Inflaatiopeikosta kertovan esitteensä Suomen Pankki on nostanut lasivitriiniin Pankin Rahamuseossa Helsingin Snellmaninkadulla. Vihreä peikko siellä virnuilee ovelasti painoksen viimeisen jäljelle jääneen markkaesitteen kannessa.

Nyt olisi jo aika ottaa uusintapainos!

"Kun rahan arvo on vakaa, myös korot pysyvät alhaisina, ja edellytykset hyvinvoinnin kasvulle ovat parhaat."

Korkea inflaatio tarkoittaa myös korkeaa korkoa. Pääoma, sijoittajat, säästäjät, työvoimakin haluavat inflaation ylittävää reaalituottoa sijoituksilleen, säästöilleen ja työpanokselleen.

Vaarana on tietenkin inflaatiota ruokkiva kierre, noidankehä, joka vallitsi niin 1970-luvulla kuin 1990-luvullakin. Silloin devalvaatioilla korjattiin kilpailukykyä, ostovoiman kustannuksella.

Mitä korkeampaa inflaatiota odotetaan, sitä enemmän korot markkinoilla nousevat. Korkeat korot leikkaavat investointeja ja talouden kasvumahdollisuudet pienenevät. Työllisyys kärsii.

Palkkaneuvotteluihin inflaatio-odotukset vaikuttavat syystäkin.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kehotti Talouselämä-lehden kannessa varautumaan korkojen nousuun. Varoitus koski sekä kotitalouksia että valtioita.

Energiahinnoissa – sähkössä ja bensapumpuilla – hintavyörytys jo näkyy.

Toistaiseksi kerrannaisvaikutukset ovat jääneet maltillisiksi.

Kirjoittaja on MT:n taloustoimittaja ja koulutukseltaan ekonomisti.

Energiahinnoissa – sähkössä ja bensapumpuilla – hintavyörytys jo näkyy.