Maailman viljelijöiden suurin haaste on ilmastonmuutos ja vastaus siihen on tehokkuuden parantaminen, ei tuotannon vähentäminen. Näin linjaa maailman tuottajajärjestön WFO:n puheenjohtaja William Rolleston.
"Ilmastonmuutos vaikuttaa meihin kaikkiin, mutta viljelijöiden pitää jatkossakin pystyä ruokkimaan maailman ihmiset kolme kertaa päivässä", uusiseelantilainen karjatilallinen sanoo.
Kaksi muuta haastetta ovat Rollestonin mukaan kauppapolitiikka ja ruokaturva. Järjestön on määrä hyväksyä näitä koskevat tavoitteet Helsingissä kesäkuussa järjestettävässä yleiskokouksessa.
Kauppapolitiikka on perinteisesti ollut vaikea pala maailman tuottajajärjestölle, koska eri maissa viljelijöiden edut ovat erilaiset. Rollestonin kotimaa Uusi-Seelanti on maatalousviennin suurvalta, joka ajaa mahdollisimman vapaata kauppaa. Olosuhteiltaan heikommat maat taas haluaisivat suojella omaa tuotantoaan.
"Yhteinen näkemys on se, että viljelijöiden pitää saada tuotteensa markkinoille sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti."
Ruokaturvallisuus ei Rollestonin mielestä ole kuitenkaan yhtä kuin omavaraisuus.
"Uuden-Seelannin kaltainen maa voi ruokkia väestönsä, mutta esimerkiksi Hongkongin tai Singaporen kaltaiset alueet eivät voi sitä tehdä edes teoriassa."
Uusi-Seelanti poisti maataloustuet kokonaan 1980-luvun puolivälissä. Rollestonin mukaan se ei heikentänyt maatalouden kannattavuutta, koska tuet valuivat ruokaketjussa muille osapuolille kuin viljelijöille.
Rollestonin oma 5 000 hehtaarin tila kannattaa kohtuullisesti ilman tukia. Maatalouden rinnalle hän on veljensä kanssa perustanut kuitenkin tuotantoeläinten verivalmisteisiin erikoistuneen yrityksen.
Osa maatalouden tuista on hänen mukaansa kuitenkin hyvin perusteltuja.
"Maataloudella on paljon sosiaalisia ja kulttuurisia tehtäviä jotka pitää ottaa huomioon. Yleinen suuntaus on ollut, että kauppaa vääristävistä tuista on luovuttu."
Toinen viljelijöitä ja kansalaisia jakava aihe on suhtautuminen geenimuunteluun.
"Viime kädessä kuluttajat päättävät, mitä viljelijät tuottavat. Biotekniikka kehittyy kuitenkin tällä hetkellä vauhdilla ja uudet menetelmät ovat paljon tarkempia ja edullisempia käyttää kuin aiemmin."
Rollestonin mukaan se tarkoittaa, että geenitekniikkaa koskevan kyllä–ei -väittelyn aika alkaa olla ohi. "On seuraavan sukupolven tehtävä päättää, mitä tekniikoita se pitää hyväksyttävinä ruuantuotannossa."
Maailman tuottajajärjestö joutui ikävään valoon viime syksynä, kun sen edellinen puheenjohtaja, sambialainen Evelyn Nguleka joutui eroamaan paikalta Sambian tuottajajärjestöön kohdistuneen korruptiotutkinnan takia. Helmikuussa Nguleka menehtyi äkilliseen sairauteen. "Hän oli vahva viljelijöiden puolustaja, ja joutui ikävään tilanteeseen paikallisesti", varapuheenjohtajan paikalta järjestön johtoon noussut Rolleston painottaa.
Helsingin liittokokouksen valmistelu on työllistänyt tiiviisti Roomassa päämajaansa pitävää järjestöä. Kesäkuun puolivälissä järjestettävää kokousta isännöivä MTK saa puheenjohtajalta vuolaita kiitoksia hyvin hoidetuista järjestelyistä. Hän toivoo suomalaisten viljelijöiden osallistuvan aktiivisesti kokoukseen.
"Se on hieno tilaisuus paitsi esitellä Suomea, myös ottaa osaa keskusteluun siitä, mitä viljelijät maailmanlaajuisesti tavoittelevat."
