Miljardin arvonlisäverot hukataan

Maa- ja metsätaloudessa jää perinteisesti rästiin vain vähän alv-maksuja. Eniten rästejä on rakennusalalla. Kuva: Pekka Fali

Arvonlisäverot kerätään Suomessa hyvin, arvioi Verohallinnon pääjohtaja Pekka Ruuhonen. Verovaje jää niissä pieneksi.

"Aiomme pysyä samalla tasolla tulevaisuudessa", hän lupaa.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja verohallinto raportoivat perjantaina vuoden 2014 maksamattomista arvonlisäveroista. Tutkimus tehtiin ensi kertaa.

Eniten arvonlisäveroa jää maksamatta rakennusalalla. Sielläkin vajeet ovat puolittuneet vuodesta 2011. Silloin alalla siirryttiin käännettyyn alviin eli ostaja vastaa veron maksamisesta.

Kauppa tilittää selvästi eniten arvonlisäveroja valtiolle. Toimiala on hyvin keskittynyttä, mikä helpottaa verottajaa. Isot kauppaketjut tilittävät tunnollisesti.

Alv-maksuja jää rästiin yritysten konkurssien tai maksuvaikeuksien takia. Maksuhaluttomuus on harvinaista.

"Suomalaiset hoitavat velvoitteet tunnollisesti. Veronkanto organisoidaan hyvin, ja perintä on nopeaa", Verohallinnon pääanalyytikko Aki Savolainen kiittää.

Maa- ja metsätaloudessa jää vuodesta toiseen tasaisen vähän alv-maksuja rästiin.

Pääjohtaja Ruuhonen perää yksinkertaista verotusta. Erilaiset alv-prosentit vaikeuttavat hänen mukaansa verottajan työtä.

"Harmaata taloutta on vähän, mutta se on nousussa. Tarkkaa kuvaa ei verottajalla ole."

Verottaja laskee yhteiskunnan saavan kassaan kaksi miljardia euroa lisää veroja, jos alv-prosentit yhtenäistetään. Alv-prosentti voisi laskea 20 prosenttiin.

"Nämä ovat poliittisia päätöksiä", Ruuhonen myöntää.

Suomen yleinen alv-prosentti on nyt 24. Ruuasta ja rehuista maksetaan 14 prosenttia sekä lääkkeistä, tilatuista lehdistä ja kulttuuripalveluista 10 prosenttia.

Tanska soveltaa ainoana Euroopan maana yhtä 25 prosentin alvia. Maksamattomia veroja siellä on kaksinkertaisesti Suomeen verrattuna.