Kokoomuksen ja keskustan nokittelu kuntapolitiikassa jatkuu
Jyrkät erimielisyydet kuntarakenteesta nousivat taas kerran esiin Kuntamarkkinoilla järjestetyssä kuntapaneelissa. Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) liputti avoimesti nykyistä keveämmän kuntarakenteen puolesta.
”Jos halutaan järjestää kuntapohjainen järjestelmä Suomessa, silloin kuntia pitäisi olla reilusti alle sata”, hän linjasi.
Virkkusen mielestä kuntarakennetyöryhmän ehdotus 60–70 kuntien selvitysalueesta osuikin juuri oikeaan.
Kansanedustaja Tapani Tölli (kesk.) tarttui ministerin heittämään kuntalukuun. Töllin mielestä 70 kunnan Suomessa ei olisi kuntalaisten itsehallintoa.
Hän piti myös ”vaarallisena” kehityspiirteenä kokoomuksen tavoitetta uudesta hallintojärjestelmästä.
Kahden tason järjestelmässä olisi vain vahvat kunnat ja valtio. Keskittyminen voimistuisi entisestään, mikäli maakuntataso pulautettaisiin kokonaan pois, Tölli maalaili.
Töllin mielestä jättikunta-ajattelun tuomat säästöt perustuvat ”uskomushoitoihin”, eivätkä tutkimustietoihin.
Hän arvioi, että hallitus ei ehdi tehdä yhtään pakkoliitosta ja siksi koko budjettiriihen tekemä pelote-päätös on tarpeeton.
Tölli markkinoi paneelissa keskustan maakunta–kotikunta-mallia.
Hän viitasi, kuinka terveydenhuollon hallinnon asiantuntijat ovat järjestäen sanoneet, että laajat hartiat tarvitaan.
”Ne eivät synny pelkästään liitoksilla. Siksi maakuntapohjainen järjestelmä vaikka nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalta on se paras tapa edetä.”
Toimiva esimerkki löytyy Ahvenmaalta, jossa on 16 hyvin toimeentulevaa kuntaa, entinen kuntaministeri mainitsi.
Virkkunen ei Töllin näkemyksille lämmennyt. Ministerin mielestä keskusta haluaa omalla mallillaan keskittää palvelut 20 suurimpaan maakuntakeskukseen. ”Keskusta tyhjentäisi kunnista palvelut ja veisi palvelujen järjestämisvastuun kunnilta. Jäljelle jäisivät nimellisesti itsehallinnolliset kunnat, mutta niillä ei olisi tehtäviä.
Virkkunen pitääkin keskustan mallia rajuna ja palveluja keskittävänä.
Kuntien liitossuunnitelmat alkavat hahmottua vuoden loppupuolella.
Jokaisen kunnan on jätettävä marraskuun loppuun mennessä valtiovarainministeriölle raportti, jossa on selvitettävä yhteistyösuunnitelmiaan naapurikuntien kanssa.
Ennen kuin varsinainen liitosaalto voi edes käynnistyä, eduskunnan on käsiteltävä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki.
Tämän jälkeen kunnille on annettava puoli vuotta aikaa tarkentaa päätöksiään mahdollisista yhteistyömuodoista.
Virkkunen arvioi, että ensi vuoden loppupuolella nähdään, kuinka paljon kuntaliitoksia tapahtuu.
”Toivottavasti paljon”, kuului ministerin toive.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
