Museossa liha hyppää silmille
Taiteilija Susanna Autio haluaa teoksillaan herättää keskustelua huumorin keinoin. Aution Happy Meal, liharuokaa silmillä, on esillä Hyvinkään taidemuseon Heponauta-näyttelyssä. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoHYVINKÄÄ (MT)
Taidemuseon seinällä riippuvat nahkaiset lihakimpaleet tuijottavat katsojaa haarukoiden lävistäminä. Niiden katse on kuitenkin lempeä.
”Halusin kertoa, että eläin on oikeasti ollut elävä ennen päätymistään lautaselle”, kertoo järvenpääläinen kuvataiteilija Susanna Autio.
Jos Autio voisi taiteellaan muuttaa vain yhden ruokaan liittyvän asian, hän haluaisi kohentaa tuotantoeläinten oloja.
”Vaikka ne kasvatetaan syötäväksi, niiden ei pitäisi kärsiä tarpeettomasti eläessään tai teurastettaessa.”
Vaikka Autio on kasvissyöjä, hän ei halua teoksillaan ärsyttää tai syyllistää ketään. Vihamielisyyden sijaan teoksissa pilkistää huumori.
Silti hänen taideteoksensa ottavat voimakkaasti kantaa, kuten Happy meal, liharuokaa silmillä.
Teoksessa Autio on käyttänyt lihapalojen materiaalina kierrätysnahkaa, johon hän on liimannut lehdistä leikkaamiaan eläinten silmiä.
Happy meal on jo muutaman vuoden takaa. Sen lisäksi Autio on tehnyt kaksi uutta teosta Hyvinkään taidemuseon Heponauta-näyttelyä varten.
Niihin kasvissyöjä löysi luontevan materiaalin juureksista. Näin syntyivät lanttupapyruksesta valmistettu kana ja kyssäkaalipapyruksinen kukko.
Aution teosten lisäksi Heponauta esittelee 27 muun taiteilijan näkemyksiä ruuasta ja syömisestä. Mukana on kaksi 1600-luvun perinteistä ruoka-asetelmaa.
Aution mielestä kuluttaja on hukassa kaupan valtavan valikoiman äärellä. Samalla moni sulkee silmänsä ruuantuotannon epäkohdilta.
Sekamelskan keskellä hinta on helppo valintaperuste.
Autio peräänkuuluttaa päättäjiä kuluttajien avuksi, jotta eettisestä kotieläintuotannosta tulisi normi eikä kallis erikoisuus.
Lopulta on kyse jokaisen ihmisen omista valinnoista.
Onko hän valmis maksamaan siitä, että eläimet voivat paremmin? ”En ole naiivi. Asiat eivät muutu ainakaan nopeasti.”
Samaan aikaan Suomessa on iso joukko ihmisiä, joilla ei ole rahaa tehdä ruokavalintoja, Autio muistuttaa. Leipäjonoissa ei luomulihaa jaeta.
Länsimaiselle ihmiselle ruoka ei ole enää polttoaine, vaan siihen liittyy monimutkaisia arvovalintoja ja eettistä pohdintaa.
Ruuasta on tullut palkinto, rangaistus, statussymboli ja kontrollin väline.
”Pyörittelimme aihetta monta vuotta. Lopulta syntyi ajatus koota näyttely ruokaa, ravintoa ja ruokailmiöitä käsittelevästä nykytaiteesta”, kertoo museojohtaja Sanna Teittinen.
Syntyi Heponauta, joka on maamme tähän asti laajin ruokaan keskittyvä nykytaidenäyttely.
Teokset ottavat kantaa, mutta taidemuseo ei, Teittinen sanoo. ”Tavoite on ainoastaan herättää keskustelua.”
MAIJA ALA-SIURUA
Heponauta, nykytaidetta ruuasta, ravinnosta ja ruokailmiöistä.
6.6.–14.9., Hyvinkään taidemuseo. www.hyvinkaantaidemuseo.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
