Tämä karvainen heinäkasvi siirtää kokonaista sellutehdasta

Kainuunnurmihärkki on tavallista nurmihärkkiä (kuvassa) pienempi ja vähäkarvaisempi. Sen kasvupaikkoja tunnetaan alle 20 kappaletta. Kuva: TeunSpaans / Wikimedia Commons

Paltamon sellutehtaan suunnittelussa on ympäristöasiat selvitetty niin tarkkaan, että alueella kasvava harvinainen kainuulainen heinälajikin voi jäädä suojelun piiriin. Tekniikka&Talouden verkkouutisen mukaan tehtaan piirustuksia piti kääntää 90 astetta suojellun heinäkasvin vuoksi.

Tämä salaperäinen, varreltaan karvainen ja äärimmäisen harvinainen heinälaji on kainuunnurmihärkki (Cerastium fontanum kajanense).

KaiCell Fibers vahvistaa heinälajin Maaseudun Tulevaisuudelle. Monivuotinen tai harvoin yksi- tai kaksivuotinen nurmihärkki kasvaa 5–35 senttimetriä pitkäksi. Kasvi on monivartinen, ja sen varret ovat karvaiset. Nurmihärkki kuuluu kohokkikasveihin ja maailmanlaajuisesti erittäin harvinaista piennarnurmihärkin muotoa kainuunnurmihärkkiä on tavattu vain Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Wikipedian mukaan kasvupaikkoja tunnetaan alle 20 kappaletta.

Nurmihärkki kukkii Suomessa kesä-elokuussa. Kainuunnurmihärkin kukinnot ovat valkoisia ja kukinnossa on useampia kukkia. Laji löydettiin ensimmäisen kerran Kainuun Paltamosta vuonna 1950. Suomessa sitä kasvaa myös Kajaanissa.

KaiCell Fibersin vielä suunnitteluasteella oleva Paltamon tehdas käyttäisi vuosittain miljoona kuutiota havupuuta. Raaka-ainetta on mahdollista saada 2,5 miljoonaa kuutiota Kainuun alueelta, koska metsät kasvavat reilusti enemmän kuin niitä hakataan. Raaka-aine sellutehtaalle tulisi noin 150 kilometrin säteeltä.

Puun hankinta-alueelta suljettiin Kajaanin paperitehdas suljettiin joitakin vuosia sitten. Vain muutama saha jalostaa alueella puuta.

Raaka-aineesta ei tule kilpailua muidenkaan biotehdashankkeiden kanssa. Tällä hetkellä puuta viedään paljon pois maakunnasta.

"Olemme hankinta-alueen keskellä. Puuta hankitaan Pohjois-Pohjanmaan suunnalta ja Ylä-Savo puolelta etelässä. Hankinta-alue ei mene kuitenkaan päällekkäin Äänekosken tehtaan kanssa", Paltamon kunnanjohtaja Arto Laurikainen sanoo Tekniikka&Talouden haastattelussa.

KaiCell Fibers tiedotti marraskuussa, että Paltamon valinta KaiCell Fibersin tehdasalueeksi on vahvistunut. Lähes 200 hehtaarin alue on varattu tulevaa

KaiCell Fibers hanketta varten. "Tehdasalueelle on muodostumassa ainutlaatuinen uuden ajan bioekosysteemi", KaiCell kuvasi tiedotteessaan.

Yhtiö etenee seuraavaan hankevaiheeseen, jolla valmistaudutaan tuleviin YVA-tarpeisiin sekä tarkentaa hankkeen teknis-taloudellisia tarkasteluja.

Biojalostamon tuotestrategia pohjautuu pidemmälle vietyihin sellulaatuihin kuin puhtaasti havukuituun perustuvaa bulkkiselluun. Siis samaan tapaan kuin Kemijärvelle suunniteltu Boreal Biorefin tehdas. Myös Paltamossa valmistettaisiin Tekniikka&Talouden artikkelin mukaan joko liukosellua tai vielä pidemmälle vietyjä sellulaatuja kuten mikrokiteistä sellua.

Niillä saadaan nostettua tehtaan kannattavuutta, koska laadut sopivat kaikkeen mahdolliseen jatkojalostukseen kankaista autoihin. Esimerkiksi Aalto-yliopisto lisensioi patentoimiaan uusia sellulaatuja.

Vielä ei KaiCell ole kuitenkaan ilmoittanut, valmistaako se myös markkinasellua.

Laurikainen kertoo, että lisäksi biotuoteyksikkö tuottaa merkittävän määrän uudenlaisia kuituja, joiden käytöllä vaikutetaan muun muassa asiakkaiden ympäristöasioihin.

Sivutuotteista voidaan jatkojalostaa uusia innovatiivisia tuotteita.

"Feasibility studyssä on lähdetty liikkeelle siitä, että tehdasalueelle tulee myös bioekosysteemi, jossa on jatkojalostusta, kuitujen ja sivutuotteiden jatkojalostusta. Selvityksissä lasketaan myös niiden kannattavuutta."

Tehdasalueen suunnittelussa onkin otettu jo huomioon tehdaskokonaisuuden monenlaiset vaatimukset. Siinä yhdistetään perustuotteiden, jatkojalosteiden ja biotuotteiden tarpeet. Kustannusarvio on noin 900–1000 miljoonaa euroa. Vuotuinen liikevaihto olisi noin 450 miljoonaa euroa.

Feasibility studya tehdään kunnan elyltä saamalla hankerahalla. Tonttikin on kunnan omistuksessa. Kainuun liitto on pääomittanut yhtiötä 400 000 eurolla.

Biotuotetehdas työllistää valmistuttuaan 200–300, kun jatkojalostus lasketaan mukaan. Rakennusvaiheessa työllisyysvaikutus olisi 1 200 henkeä.

KaiCell Fibers hakee parhaillaan rahoittajia tehdashankkeelle. "Rahoittajat ovat todennäköisesti muualta kuin Suomessa, Laurikainen arvioi.

Yhtiön johto on käynyt keskustelemassa muun muassa Kiinassa mahdollisesti yhteistyöstä Qingdaon teknillisen yliopiston kanssa.

Tekniikka&Talous: Kainuulainen heinälaji suojeltiin suunnittelussa – sellutehdasta käännettiin 90 astetta