Luontopaneeli: Metsätalouden tuet käytettävä suojelutoimiin ja maankäytön sekä biojalostamojen aiheuttamat luontohaitat hyvitettävä

Luontopaneeli lisäisi talousmetsissä jatkuvaa kasvatusta ja pidentäisi kiertoaikoja sekä monipuolistaisi hakkuutapoja. Lisäksi Metso-suojeluohjelman tavoitteet tulisi moninkertaistaa luontokadon pysäyttämiseksi. Kuva: Johannes Tervo

Suomen Luontopaneeli on antanut suosituksia, joilla voidaan hyvittää koronapandemian elvytystoimista ja ilmastotavoitteiden toteuttamisesta seuraavia haittoja luonnolle.

”Moni elvyttävä ja hiilineutraaliutta edistävä toimi voi aiheuttaa luontohaittaa. Kyse ei ole vastakkainasettelusta vaan siitä, että aidosti hyvät toimet voivat olla vaikutuksiltaan ristiriitaisia”, sanoo Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho asiantuntijaryhmän kannanotossa.

Luontohaittoja voidaan välttää hyvällä suunnittelulla. Maankäyttöä muuttavissa hankkeissa väistämättömät haitat pitäisi hyvittää suojelemalla ja ennallistamalla luontoa.

Luontopaneelin arvioimista toimenpiteistä luontoa ja työllisyyttä tukevat eniten suojelualueverkoston laajentaminen ja hyödyntäminen matkailussa, kosteikkojen ennallistaminen ja hoito, soiden suojelu ja ennallistaminen sekä kalojen vaellusesteiden purku vesistöistä.

Luontopaneelin mukaan hyvitykset täytyy toteuttaa haittaa suuremmalla pinta-alalla, jotta luontokato saadaan pysäytettyä.

Suomessa on osaamista ekologisten kompensaatioiden toteuttamiseen. Ensimmäinen kattava haittojen arviointi ja hyvityslaskenta on julkaistu osana Sakatin kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointia.

Vaikka suojeltujen metsien määrä on hieman lisääntynyt Suomessa, metsäluonto heikkenee yhä viimeisimmän uhanalaisuusarvioinnin mukaan.

Metsien monimuotoisuutta heikentävät etenkin puulajisuhteiden muutokset, vanhojen metsien ja lahopuun hävittäminen sekä kookkaiden puiden vähentäminen.

Luontopaneeli ehdottaa, että metsätalouden kemera-tuet kohdennettaisiin monimuotoisuuden ja ilmaston suojeluun. Rahaa voitaisiin käyttää vesiensuojeluun, kuten kosteikkoihin ja putkipatoihin, metsäammattilaisten täydennyskouluttamiseen sekä vihreisiin metsänhoitotoimiin.

Luontopaneeli lisäisi talousmetsissä jatkuvaa kasvatusta ja pidentäisi kiertoaikoja sekä monipuolistaisi hakkuutapoja.

EU:n biodiversiteettistrategian mukaan maa- ja merialueista vähintään 30 prosenttia pitäisi määrittää suojelualueiksi. Luontopaneeli ehdottaa vapaaehtoisen metsänsuojeluohjelma Metson suojelutavoitteiden moninkertaistamista.

Puurakentamisen edistämisen Luontopaneeli näkee hyvänä tavoitteena, mutta hakkuiden kokonaismäärää ei saisi kuitenkaan kasvattaa.

"Tämä edellyttää, että rakennuspuun lisääntynyt tarve otetaan alemman jalostusasteen puutuotteiden tuotannosta", kannanotossa sanotaan.

Myös metsäteollisuuden biojalostamo-hankkeiden tulisi korvata vanhaa tehdaskantaa hakkuita lisäämättä. Luontopaneeli katsoo, ettei biojalostamohankkeita pitäisi vesistö-, luonto-, ja ilmastovaikutuksiensa vuoksi tukea vihreillä elvytysrahoilla. Jos hankkeita tuetaan, niiltä pitäisi vaatia luonto- ja ilmastohaittojen arviointia ja kompensointia.

Suomen Luontopaneeliin kuuluu jäseniä muun muassa yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja ympäristöministeriöstä.