Paristomassa muuttuu Kärsämäellä hivenlannoitteeksi – suomalaisyrityksen menetelmä kiinnostaa ympäri maailmaa

Tracegrow työllistää nyt seitsemän työntekijää. Ensi vuonna yhtiö rekrytoi 17 lisää, joista 8–10 Kärsämäelle. Kuva: Pekka Fali

Maallikon korviin kuulostaa melko uskomattomalta, että käytetyistä paristoista voi tehdä lannoitetta, jota voi levittää luomupelloille parantamaan viljelykasvien kuntoa.

Pohjois-Pohjanmaan Kärsämäellä näin tapahtuu. Kesäkuussa käynnistyi Tracegrow'n tehdas, jossa alkaliparistoista murskattu massa muuttuu sinkki-mangaaniliuokseksi ja sitä kautta hivenlannoitteeksi.

Prosessi on kuuden vuoden kehitystyön tulos ja ainutlaatuinen maailmassa.

Tracegrow'n toimitusjohtajan Tatu Leppäsen mukaan maailmassa ei ole toista tehdasta, joka valmistaa puhtaita hivenlannoitteita, joiden sinkki ja mangaani ovat peräisin kierrätysmateriaalista.

Patentoidun menetelmän salaisuus perustuu tehokkaaseen liuotukseen ja liuoksen puhdistamiseen. Sinkki, mangaani ja kalium otetaan talteen, ja haitalliset aineet poistetaan.

Kehitystyössä merkittävä rooli on ollut Tracegrow'n avainhenkilöiden lisäksi yhtiön hallituksen puheenjohtajalla, maanviljelijä ja sarjayrittäjä Petri Huhtalalla sekä Oulun yliopiston ja Kokkolan yliopistokeskuksen väellä.

"Suomessa varsinkin rannikoiden happamilla sulfaattimailla viljelykasvit kärsivät mangaaninpuutoksesta. Maailmalla puolestaan tavallista on sinkinpuutos", Huhtala kertoo.

Jos kasvien hivenainetasapaino ei ole kunnossa, ne eivät pysty hyödyntämään typpeä ja fosforiakaan, jolloin ravinteita valuu hukkaan ja ne rehevöittävät vesistöjä.

Yhtiön kehittämä teknologia on herättänyt kiinnostusta ympäri maailman.

"Muun muassa Pohjois- ja Etelä-Amerikasta ja Oseaniasta on tullut yhteydenottoja, että otatteko vastaan alkaliparistomassaa", Leppänen kertoo.

Yrityksen visiona on myydä tehtaita maailmanlaajuisesti tarvittaessa vaikka avaimet käteen -toimituksena.

Suunnittelu- ja projektikumppanina teknologiatoimituksissa on konsulttiyhtiö Pöyry, jolla on vankka kansainvälinen kokemus projektien läpiviennistä.

Lannoitteiden myynnissä ja jakelussa Tracegrow'n kumppani Suomessa on Berner. Yhtiö neuvottelee jakelusopimuksista myös ulkomailla. Niistä on tulossa julkistuksia lähikuukausina, Leppänen paljastaa.

Kärsämäen tehdas pystyy käsittelemään Suomessa syntyvän alkaliparistomassan. Niin sanottua mustaamassaa syntyy 2 000–3 000 tonnia vuodessa.

Kaikki Suomessa kierrätykseen kertyvät paristot ja pienakut käsittelee Nivalassa toimiva Akkuser. Paristomassasta 80 prosenttia on alkaliparistoja.

Alkaliparistoista rauta menee terästeollisuuteen. Loppu mustamassa on mennyt aiemmin sinkkisulattoihin esimerkiksi Puolaan.

Akkuser perusti Tracegrow'ta edeltäneen Recalkaline-nimisen yhtiön vuonna 2012. Nimi muuttui Tracegrow'ksi viime vuonna.

Kärsämäki valikoitui tehtaan sijaintipaikaksi, sillä Nivalan, Haapajärven ja Kärsämäen alueen kehitysyhtiö Nihak oli hankkeessa aktiivinen. Kärsämäen kunta omistaa teollisuuskiinteistön ja Tracegrow on siinä vuokralla.

"Tämä on myös logistisesti hyvä paikka nelostien varrella", Huhtala toteaa.

Käytetyt paristot aiheuttavat kehittyvissä maissa valtavan jäteongelman. Yksi paristo voi Leppäsen mukaan pilata yli 150 kuutiota juomavettä.

Jäteongelman lisäksi köyhtyvä viljelysmaa aiheuttaa nälänhätää ja pakolaisuutta.

Huhtala näkee, että paikallisen ruuantuotannon parantuminen hillitsisi muuttoliikettä.

Tracegrow'n hivenlannoitteet ovat nestemäisiä ja sopivat siksi raelannoitteita paremmin alueille, joilla kärsitään kuivuudesta.

Lannoitteet ruiskutetaan esimerkiksi kasvinsuojeluruiskulla kasvien lehdille.