Ministeri Leppä: Pieniä yrityksiä kyykyttävää pakkojakoa tehneet kaupat kaivetaan esille
"Kukaan ei pääse karkuun", maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.
"Olen entistä vahvemmin sitä mieltä, että on perusteltua peräänkuuluttaa oikeudenmukaisia kauppatapoja", Jari Leppä sanoo. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGESMaa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on pettynyt tietoihin heikomman osapuolen suojan rikkomisesta elintarvikeketjussa.
Suojaa on rikottu useaan kertaan elintarvikeketjussa kahden viimeisen viikon aikana, kertoi Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta torstaina. Kauppa ei siis noudata kaikkia oman itsesäätelyelimensä antamia suosituksia.
Leppä lupaa, että reiluja kauppatapoja rikkoneet kaivetaan esille. Sitä varten on työkaluja.
"On uunituore elintarvikemarkkinalaki, joka kiristyy kun EU–direktiivi epäreiluista kauppatavoista tulee voimaan. On myös viranomainen, joka valvoo sitä. Epäreilusta kauppatavasta jää kiinni, eivätkä ne ole hyväksyttäviä. Kukaan ei pääse karkuun", Leppä sanoo.
Lepän mukaan ei ole nykyaikaista markkinataloutta, että vahvin osapuoli vie kuten haluaa.
"Olen entistä vahvemmin sitä mieltä, että on perusteltua peräänkuuluttaa oikeudenmukaisia kauppatapoja ja tehdä siihen lainsäädäntöä", Leppä sanoo.
Vaikka lautakunta antaa suosituksia, käytännössä ne ovat määräyksiä, sillä kauppaketjut ovat sitoutuneet noudattamaan niitä.
Lautakunta on muuttanut linjaansa kantaaottavammaksi. Se on aikaisemmin antanut suosituksia vasta todettuihin reilun kaupan rikkomuksiin.
Nyt se lähetti paimenkirjeen, jossa painottaa, että aikaisemmin todettu kielletty käytäntö jatkuu ja olisi lopetettava. Viestin kohde on kauppaketju, joka on jatkanut lautakunnan joulukuussa esille nostamaa reilun kaupankäynnin vastaista pakkojakoa.
Lautakunta on saanut yrityksiltä useita yhteydenottoja eikä kyseessä ole yksittäistapaus. Yhteydenottojen väitteiden paikkaansa pitävyyttä se ei ole tutkinut, eikä täsmentänyt niiden määrää tai mittakaavaa.
Lautakunta ei kerro, mikä kauppaketju on kyseessä.
K- ja S-ryhmä kieltävät käytännön.
"K-kauppiaat ovat itsenäisiä yrittäjiä. Heillä ei ole ostopaikkavelvoitetta", tavarakaupan johtaja Harri Hovi kertoo.
S-ryhmässä keskusliikkeen kautta jaetaan tavaraa maakuntiin, mutta lähituottajalta tehtyjä tilauksia ei saa perua.
"Ne erät eivät saa vaikuttaa jo tehtyihin sitoumuksiin", S-ryhmän kenttäjohtaja Arttu Laine kommentoi.
Se ei ole Lidl, sillä kaikki sen tuotteet kulkevat keskusvaraston kautta. Lidl ei tee sopimuksia paikallisesti tuottajien kanssa.
Pakkojako tarkoittaa sitä, että keskusliike ohittaa kauppojen yksityisiltä vihannestuottajilta tekemät tilaukset ja tappiot jäävät tuottajan maksettavaksi.
Vihanneskaupassa pakkojako koskee pääasiassa puutarhoja, jotka eivät toimita tuotteita pakkaamoille, vaan suoraan kaupalle. Ne ovat usein pieniä ja niin kaukana pakkaamosta, että kustannukset kuljetuksista tekevät pakkaamoyhteistyön kannattamattomaksi.
Siksi ne myyvät suoraan kaupoille. Sellainen voi olla esimerkiksi pieni tuottaja, joka on lähellä kaupunkia, mutta kaukana pakkaamosta.
Pienuus ja pakkaamon tuoman mittakaavaedun puute heikentävät niiden neuvotteluvaltaa kaupan kanssa. Juuri tällaisia epätasaisia neuvottelusuhteita varten joulukuussa annettiin suositus:
"Kaupan on suurempana huolehdittava siitä, että sopimuksissa otetaan kohtuullisessa määrin huomioon heikomman intressit", lautakunta kirjoittaa.
Päätökset perua paikalliset tilaukset tehdään maakunnissa.
Lepän mukaan vaikuttaa siltä, että keskusliikkeet ovat menettämässä otetta maakuntien kauppaan.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
