Arkkitehdit ovat peloissaan tulevasta rakennuslaista: Suomea uhkaa voimistuva purkubuumi
Ympäristöministeriön virkamies tyrmää väitteen purkubuumista.
Vaikka purkubuumi näkyy rajuna pienillä paikkakunnilla, voi Arkkitehtiliiton puheenjohtajan arvion mukaan olla niin, että lainsäädäntö vauhdittaa purkamista erityisesti isommilla paikkakunnilla. Kuvassa Espoon kaupungintalon purkutyömaa, jossa purkutöitä on tehty koko syksy. Virastotalo murskataan hienoksi murskeeksi ja kuljetetaan pois, rakennusteräs erotellaan joukosta. Kuva: Jarkko SirkiäUusi rakennuslaki aiheuttaa pelkoa arkkitehtien ja muiden rakentamisen toimijoiden keskuudessa. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry:n puheenjohtaja Henna Helander sanoo, että uuden lain myötä edessä voi olla rakennusten intensiivinen purkaminen.
Helanderin mukaan purkuvimma on jo alkanut, mutta uuden lain myötä se uhkaa kiihtyä entisestään. Hän on erityisen huolissaan pienempien paikkakuntien julkisista rakennuksista, kuten vaikkapa kouluista.
”Usein ne olemassa olevat koulut ovat kuitenkin aika hyväkuntoisia”, Helander huomauttaa.
Jo nykyinen laki mahdollistaa rakennuksen purkamisen. Uusi laki tekee Helanderin mukaan siitä vielä helpompaa ja korjaamisesta vaikeampaa.
Uusi lakiehdotus lähtee ajatuksesta, että vaurioituneen rakenteen korjaaminen pitää tehdä juuri alkuperäisellä tavalla tai nykyisillä rakennusnormeilla.
”Se on ihan älytöntä”, Helander puuskahtaa.
Ongelma on siinä, että uudessa laissa on taustalla ajatus ylikorjaamisesta.
”Haluamme, että rakennuksia voisi korjata myös kevyesti ja järkevästi, eikä pakotettaisi ihmisiä vaikkapa ylimääräisiin energiakorjauksiin”, Helander painottaa.
Ympäristöministeriön hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi tyrmää ajatuksen siitä, että uusi rakennuslaki kannustaisi purkamaan rakennuksia tai helpottaisi purkamista. Sen sijaan kyse on Martinkaupin mukaan siitä, että purkamiseen ehdotetaan kiertotaloutta edistävää poikkeusta.
”Rakennusten turha purkaminen ei ole viisasta kiertotalouden näkökulmastakaan”, hän huomauttaa blogikirjoituksessaan.
Uuden lain mukaan yksittäiselle rakennukselle olisi mahdollista saada purkamislupa, jos purkaminen johtaa merkittävään materiaalien uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen silloin, kun rakennukselle ei ole enää käyttöä, rakennuksen kunto ja korjausmahdollisuudet ovat huonot tai alueen rakennukset ovat menettäneet suurimman osan arvostaan.
”Kaikki purkaminen ei siis helpotu, eivätkä rakennetun ympäristön suojelemistavoitteet saa vaarantua edes näissä poikkeustilanteissa”, Martinkauppi kommentoi.
Aalto-yliopiston kiinteistöliiketoiminnan professori Seppo Junnila toteaa, että rakentamisen tapa on muuttunut niin, että käyttövaiheen päästöt ovat pienentyneet ja samaan aikaan rakennusvaiheen merkitys ympäristön näkökulmasta on kasvanut.
Perinteisesti on ajateltu, että uusi rakennus on vanhaa niin paljon energiatehokkaampi, että parantunut energiatehokkuus kompensoi uuden rakennuksen materiaalien valmistuksen. Tämä perinteinen malli on kuitenkin Junnilan mukaan vanhaa ajattelua.
”15 vuotta sitten tämä argumentti oli järkevä, mutta energiateollisuus on puhdistunut niin merkittävästi”, Junnila sanoo.
Nykyisin rakentaminen muodostaa vähintään puolet rakennuksen elinkaaren aikaisista päästöistä, kun aiemmin osuus oli vain 15 prosenttia.
”Silloin saattoi olla ihan perusteltua, että puretaan ja tehdään energiatehokas uusi rakennus. Mutta nyt sama ajattelu ei enää toimi”, Junnila valaisee.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Paula Mäenpään mukaan uuden rakentamislain lakiehdotuksessa on paljon epäselvyyksiä.
”Nähdään, että kulut kasvavat huomattavasti ja lupamaksutuotot tulevat alentumaan. On vielä uhkana se, että kiinteistöveroja jää saamatta”, Mäenpää toteaa.
Erityisasiantuntija ei kuitenkaan allekirjoita uhkakuvaa siitä, että rakennusten purkaminen helpottuisi uuden lain myötä.
”Tälläkin hetkellä poikkeamisluvin on voitu hyväksyä purkamisia”, hän sanoo.
- Osaston luetuimmat
