Nykyisin rakennusten purkujäte päätyy lähinnä teiden täyteaineeksi tai polttolaitokselle − professorilla on tilanteeseen kaksi ratkaisua

Jo nykyisin vaikkapa tiiliä käytetään jonkin verran uudelleen, mutta uusiokäyttö edellyttää kuitenkin poikkeuslupaa. Kuvassa Espoon kaupungintalon purkutyömaa, jossa purkutöitä on tehty koko syksy. Virastotalo murskataan hienoksi murskeeksi ja kuljetetaan pois, rakennusteräs erotellaan joukosta. Kuva: Jarkko Sirkiä

Nykyisin rakennusten purkumateriaali päätyy tien rakennusmateriaaliksi tai poltettavaksi polttolaitokselle. Vanhojen rakennusten osia tai purkujätettä on toistaiseksi vielä vaikea kierrättää laajassa mittakaavassa uuteen vastaavaan käyttöön.

Ongelma tässä on Aalto-yliopiston kiinteistöliiketoiminnan professorin Seppo Junnilan mukaan puuttuva CE-merkintä. Uusiin rakennuksiin käytettävien materiaalien pitää nimittäin olla CE-merkittyjä.

Materiaalien kierrätyksen helpottamiseen Junnilalla on mielessä kaksi keinoa. Ensiksi tuotteen alkujaan valmistanut yritys voisi saada tuotteelleen CE-merkinnän myös kierrätystarkoituksiin. Kyse on siitä, että jo alussa määritettäisiin, millä ehdoilla vaikkapa ikkuna on käytettävissä uudelleen vastaavaan käyttötarkoitukseen.

Olemassa olevien materiaalien kierrätykseen taas voisi auttaa Junnilan mukaan pätevien arvioitsijoiden koulukunta. Käytännössä tämä toimisi vastaavan oloisesti kuin nyt tehdään kiinteistökatselmus. Materiaalien tapauksessa kyseessä olisi rakennusmateriaalikatselmus. Tuossa katselmuksessa osoitettaisiin, että tietyt purkumateriaalit voidaan hyödyntää uudelleen.

Jo nykyisin vaikkapa tiiliä käytetään jonkin verran uudelleen, mutta uusiokäyttö edellyttää kuitenkin poikkeuslupaa. Junnila muistuttaa, että kierrätyksen toiminnan edellytyksenä on se, että kierrätetyn materiaalin pitää olla uutta halvempaa.

”Jos siinä ei ole taloudellista intressiä, systeemit menevät aika byrokraattisiksi”, Junnila painottaa.