"Tämä on hitaan miehen harrastus" – Metsäpuutarhaa hartaasti kasvattava Eero Soinio kertoo suosikkilajeistaan

Metsäpuutarhan rajalla virtaa puro, joka Eero Soinion mukaan on nyt poikkeuksellisen vähävetinen. Kuva: Sanne Katainen

Metsäpuutarhan ja dendrologian harrastaja Eero Soinio on muokannut perheen tontilla olevaa, noin 0,7 hehtaarin laajuista metsää metsäpuutarhaksi.

Lohjan Pusulassa sijaitsevan tontin sisäänkäyntipuolella ovat ajoalueet ja oleskelupiha. Varsinainen metsäpuutarha polkuineen alkaa talon nurkalta.

"Olen kutsunut tätä Nalle Puhin puolen hehtaarin metsäksi. Tämä on hitaan miehen harrastus", Soinio esittelee.

Idea metsäpuutarhasta syntyi, kun Soinio perheineen kymmenkunta vuotta sitten löysi nykyisen kotinsa. Hän innostui metsästä heti.

"Tässä asuneen pariskunnan rouva oli kasviharrastaja ja hän oli jo istutellut metsään kaikenlaisia kiinnostavia kasveja, muun muassa tammia ja pihtakuusia. Siitä oli helppo jatkaa ja laajentaa."

Metsäpuutarha perustuu vaihtelevaan sekametsään. Korkeimmalla olevat kohdat ovat kangasmetsää, joka vähitellen muuttuu reheväksi lehdoksi kohti tontin rajalla olevaa puroa.

Lehdossa kasvavat kaikki eteläsuomalaisen lehdon tyypilliset lehtipuulajit saarnea myöten. Metsälehmuskin on nykyään, vaikka niiden taimia ei Soinion mukaan juurikaan ole saatavilla.

Pähkinäpensaan Soinio on siirtänyt kesämökiltään Turun saaristosta.

"Lohja on pähkinäpensaan pohjoisinta aluetta. Ylipäätään se on ravinteikkaan ja lehtomaisen luonnon kasvi."

Kevätesikonkin Soinio on siirtänyt saaristosta, mutta se ei näytä metsäpuutarhassa viihtyvän.

Yksi lehdon komeimmista puista on tsaarinpoppeli, joka on kasvanut alueella jo monta kymmentä vuotta ennen Soinioiden aikaa. "Tämä kartanoiden ja pappiloiden puulaji on alunperin Venäjältä."

"Pusula kuuluu Suomen II-kasvuvyöhykkeeseen. Lohjan keskusta, joka on huomattavasti lämpimämpi alue, kuuluu Ib-kasvuvyöhykkeeseen", Soinio vertailee.

Metsäpuutarhan komeimmat puut ovat satavuotiaita mäntyjä, mutta siellä kasvaa myös isoja kuusia ja koivuja. Puusto on luontaisesti hyvinkin eri-ikäistä.

"Tontin komein satavuotias mänty valitettavasti kaatui juurineen Tapanimyrskyssä 2011, onneksi ei kuitenkaan talon päälle."

Kevään ja alkukesän 47 vuorokautta jatkunutta sateetonta jaksoa Soinio luonnehtii puutarhan kannalta katastrofaaliseksi.

"Taimia olen kastellut todella paljon. Olen vetänyt tänne kasteluletkuja. Joka ilta olen kastellut kolmisen tuntia, mutta sekään ei tahdo riittää. Monta kasvia on menetetty. Viime kesänä istutettu tundrapaju on ihan kuollut ja koripaju kärsinyt pahasti", Soinio esittelee.

Monessa muussakin puussa ja pensaassa näkyy kuivuneita oksia.

"Tänä keväänä istutettu japaninpunavaahtera kuoli heti ja myös neidonhiuspuu on menetetty. Puistoatsaleat ovat kärsineet pahasti."

Erityisesti alppiruusuja Soinio kertoo kastelleensa tuntikausia, että ne pysyisivät hengissä. Niitä hän pitää muutenkin vaateliaina ja on sitä mieltä, että alppiruusuissa kaksikin heikkoutta, joiden vuoksi ne eivät tahdo menestyä meillä.

"Pääosa myynnissä olevista taimista tulee Hollannista, jossa on ihan erilaiset kasvuolosuhteet. Suosin täällä Mustilan lajikkeita, koska ne on jalostettu kestämään meillä. Toinen heikkous on keväinen auringonpaahde, joka niitä tappaa."

"Sen vuoksi ne ovat täällä synkeiden kuusien varjossa. Keväällä suojaan niitä ahavalta myös harsokankaalla. Silti näyttää siltä, että tänä vuonna ne keskittyvät kasvattamaan vain lehtiä. Vuosi sitten kukinta oli sitäkin komeampi", Soinio kertoo.

Alppiruusujen läheisyydessä Soinio kokeilee, miten menestyvät syyskesän kukkijoina tunnetut kaupalliset kanervat. Osa niistä jatkaa kasvuaan, vaikka niitä on totuttu pitämään yhden syksyn kasveina.

"Tänne olen istuttanut myös jouluasetelmassa olleen havukasvin, jota en edes ole tunnistanut."

Monien metsäpuutarhaan istutettujen puiden ja pensaiden erikoismuotojen taustalla on joku geenivaurio, josta erikoinen muoto johtuu. Tyypillinen esimerkki on oleskelupihan puolella kasvava punakoivu.

"Se on ainoan Suomesta löydetyn punakoivun mikrolisätty jälkeläinen. Sen kasvutapa näyttää hennolta, ja siinä on muitakin heikkouksia."

Erikoisuuksia on tehty myös muilla tavoin. Juuri nyt muodissa ovat pitkään runkoon ympätyt pallomaiset muodot. Esimerkkinä Soinio esittelee lehtikuusen, jossa tavallisen lehtikuusen runkoon on yhdistetty pallomainen kasvumuoto. Tämäkin erikoisuus menetettiin pitkän kuivuusjakson aikana.

"Nämä ovat trendikkäitä, mutta en suosittele niiden istuttamista, koska niiden on vaikea selviytyä."

Soinion metsäpuutarha rajautuu yhdessä suunnassa purolaaksoon, jonka kautta muun muassa yläpuolisen omakotialueen kuivatusvedet virtaavat Pusulanjärveen.

"Täällä laaksossa käydään taistelua jättipalsamia vastaan. Se taistelu taitaa olla menetetty", Soinio kertoo jokavuotisista vieraslajin kitkentätalkoistaan.

Toinen hiukan puuharrastajaa harmittava vieraslaji kasvaa tontin sisääntulotien risteyksessä.

"Nämä hopeapajut näyttävät Suomen luonnossa, varsinkin kesämökkirannoissa oudoilta. Lisäksi nämä ovat aika lyhytikäisiä ja elävät vain noin 30–40-vuotiaiksi. Puun sisäisen heikon rakenteen aiheuttaman kaatumisvaaran vuoksi näitä ei kannata istuttaa ihan lähelle taloa."

Metsäpuutarhassa kasvualusta on luontaisesti niin ravinteikasta, että useimmat taimet voi ilman sen kummempia maanparannustoimia istuttaa suoraan kasvupaikoilleen. "Alppiruusuille käytän niiden erikoismultaa, koska niillä pitää olla hapan kasvualusta."

Kasteluakaan taimet eivät tavallisesti tarvitse kuin ensimmäisenä kesänään. "Toinen kriittinen kohta on istutusta seuraava kevät."

Vaikka juuri tänä vuonna alkukesä on ollut kuivuuden vuoksi poikkeuksellinen, Eero Soinio sanoo, että erikoisuuksien kasvattamisessa hän on varautunut siihen, että tappioita tulee aina.

"Sen vuoksi useimmista lajeista on 2–3 yksilöä kasvamassa. Varsinkin avojuuriset taimet voivat epäonnistua."

Soinio laskee, että metsäpuutarhassa kasvaa nykyisin noin 100 erilaista puu- ja pensaslajia alkuperäisten lehdon lajien lisäksi.

Uusia lajeja löytyy, kun Soinio kiertelee loppusyksyisin taimimyymälöiden varastoja tutkimassa. "Jonkun verran tilaan kasveja myös erikoistaimitarhoilta."