UUTISTAUSTA Sote on vain sivujuonne

Kävikö hallitus hajoamisen partaalla pelkästään sote-alueiden määrän vuoksi?

Kyllä, mutta taustalla on paljon enemmän, kuin terveydenhuollon järjestäminen tai puolueiden luottamuspaikkojen määrä.

Keskustan ryhmänvetäjä Matti Vanhanen sanoi perjantaina, että jos maakuntahallinto ei toteudu nyt, se ei toteudu koskaan. Se kuvaa, kuinka suuri periaatteellinen kysymys maakuntien itsehallinto keskustalle on.

Sote on vain osa sitä. Isompi asia on valtion aluehallinnon kohtalo. Jos kaikki valtion nykyiset alueelliset tehtävät siirrettäisiin maakunnille, ne alkaisivat muistuttaa osavaltioita.

Kohtalon ivaa on siinä, että keskusta runttasi maakuntahallinnon läpi ruotsalaisuuden päivänä, jota vietetään kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivän muistoksi.

Juuri Kustaa II Aadolf rakensi Suomeen valtiojohtoisen keskushallinnon ja päätti korvata maakuntien miesten pyörittämät linnaläänit lääninhallituksilla, joiden perillisiä avit ja elykeskukset ovat.

Toistaiseksi emme tiedä, mitä hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat sopineet muusta kuin sotesta. Olisi erikoista, jos mistään muusta ei olisi sovittu. Tuskin Juha Sipilä (kesk.) haluaa uutta hallituskriisiä heti seuraavan mutkan jälkeen.

Suurin riita tulee rahoituksesta. Perustuslain kannalta selkeintä olisi, että maakunnat saisivat verotusoikeuden. Sen lisäksi tarvittaisiin valtionosuusjärjestelmä, joka tasaisi rikkaiden ja köyhien maakuntien välisiä eroja. Maakuntaveroista voisi kuitenkin tulla uusi veronkorotusautomaatti, mikä olisi porvarihallituksen ideologiaa vastaan.

Jos maakunnat taas saisivat rahansa valtiolta, niiden itsehallinto olisi tosiasiassa heikko. Nykyisten kuntaverojen korvaaminen valtionveroilla merkitsisi käytännössä kuntien veroäyrien tasaamista.

Se tarkoittaisi korkeampia veroja varakkaissa kaupungeissa ja matalampia veroja köyhissä maaseutukunnissa.

Maakuntaitsehallinnon tiellä on vielä monta mutkaa. Perustuslaki puhuu vain kuntien itsehallinnosta, maakuntia ei mainita siinä lainkaan. Jos lakipohja saadaankin kuntoon, nykyisten kuntayhtymien purkaminen on valtava urakka. Mielenkiintoista on myös mitä tapahtuu niiden ja kuntien omistamille kiinteistöille.

Maakuntavaalien järjestäminen on oma haasteensa.

Tuleeko maakuntien sisälle vaalipiirejä? Muodostetaanko maakuntahallitukset parlamentaarisesti, jolloin maakunnissa olisi myös oppositio, vai suhteellisesti, kuten kunnissa nykyisin tehdään. Ovatko ”maakuntaministerit” luottamushenkilöitä vai täyspäiväisiä poliitikkoja?

Päinvastaisista väitteistä huolimatta erilaisten poliittisten luottamuspaikkojen määrä ei kasva, vaan vähenee.

Nykyisin omat valtuustot ja hallitukset ovat maakuntien liitoissa, sairaanhoitopiireissä, erityishuoltopiireissä, koulutuskuntayhtymissä ja noin parissakymmenessä sote-kuntayhtymässä. Näiden päälle on aluepelastuslautakuntia ja valtava joukko erilaisia kuntayhtymiä jätehuollosta joukkoliikenteeseen ja lastensuojeluun.

Hallitus on haukannut melkoisen palan sote- ja aluehallintouudistuksessaan. Mieleen tulee edellisen hallituksen suuri kuntauudistus.

Toivoa sopii, että tämä projekti onnistuu paremmin.

niklas holmberg on MT:n uutispäällikkö.

niklas.holmberg@mt1.fi

Avaa artikkelin PDF