Poliisihallitus antoi Helsingin poliisille moitteet romanien valvonnasta

Poliisihallituksen mukaan operaation toimintaohjeen yleisluonteiset kirjaukset olivat ongelmallisia. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN 

Poliisihallitus on antanut Helsingin poliisilaitokselle moitteet romanien valvontaa koskevassa asiassa. Moitteet liittyvät Helsingin poliisilaitoksella 2010-luvun puolivälissä olleeseen, romaniväestöön keskittyneeseen ennaltaestämis- ja tiedonkeruuoperaatioon.

Poliisihallituksen mukaan operaation toimintaohjeen yleisluonteiset kirjaukset olivat ongelmallisia, eikä tiettyyn väestöryhmään kohdistuva menettely voi olla osa normaalia poliisitoimintaa.

"Tämänkaltaisten operaatioiden on aina perustuttava tietojohtoisuuteen, konkreettisiin ilmiöihin ja käsillä oleviin tutkintoihin. Henkilön oikeuksiin ei koskaan voida puuttua ainoastaan tämän etnisen taustan perusteella", sanoo tiedotteessa Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Pekka-Matias Väisänen.

Poliisihallituksen mukaan menettelyllä on sinänsä ollut yhdenvertaisuuslain mukainen oikeuttamisperuste, eikä kyse ollut syrjinnästä etnisen taustan perusteella.

"Vaikka toimenpiteen kohteeksi valikoitumiseen on vaikuttanut henkilöiden oletettu etninen alkuperä, se ei kuitenkaan ole ollut toimenpiteiden ainut tai määräävä peruste", Väisänen sanoo.

Helsingin poliisin harjoittama romanien valvonta tuli julkisuuteen toukokuussa, kun Yle kertoi asiasta. Poliisihallitus pyysi asiasta selvitystä Helsingin poliisista. Selvityksen mukaan Helsingin poliisi aloitti lokakuussa 2013 ennaltaestämis- ja tiedonkeruuprojektin nimeltä KURI1, jonka tarkoituksena oli estää romanien välisiä ampumistapauksia sekä selvittää jo tutkinnassa olleita juttuja.

Syynä projektin aloittamiseen oli, että Helsingissä oli vuonna 2013 ilmennyt romanien keskuudessa poikkeuksellisen paljon levottomuutta ja tapahtunut yleisillä paikoilla useita ampumistapauksia, joissa oli osallisina nuoria romanimiehiä, selvityksessä kerrotaan.

Poliisi sanoi tehneensä projektin alusta asti yhteistyötä romaniyhteisöjen kanssa. Saatujen tietojen perusteella romanisukujen välit olivat erittäin tulehtuneet ja romanit olivat varustautuneet laajamittaisesti ampuma-aseilla ja muilla aseilla, koska he pelkäsivät muiden sukujen kostotoimia, selvityksessä sanotaan.

Selvityksessä sanotaan, että poliisilaitoksen käsityksen mukaan tehostettua tarkkailua ja valvontaa ei kohdennettu yleisesti koko romaniväestöön, vaan niihin ajoneuvoihin ja henkilöihin, joiden voitiin olettaa liittyvän levottomuuksiin ja ampumistapauksiin. Tilannekuvan perusteella partioiden toimintaa kohdennettiin esimerkiksi Helsingin ydinkeskustaan sekä tiettyjen huoltoasemien ja ravintoloiden lähiympäristöön.

Selvityksen mukaan poliiseja ei ohjeistettu pysäyttämään henkilöitä tai ajoneuvoja pelkästään etnisyyteen perustuen, eikä näin myöskään poliisilaitoksen tietojen mukaan tapahtunut.

Selvityksen mukaan projektin lopettamisesta päätettiin vuonna 2015, mutta projektikoodilla kirjattiin vielä joitain tietoja myös vuosien 2016 ja 2017 aikana.

"Kirjaaminen johtui siitä, että projektikoodia ei ollut erikseen lakkautettu. Projektikoodi poistettiin kokonaan käytöstä marraskuussa 2017", selvityksessä sanotaan.