Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Mihin demareita (enää) tarvitaan?

    SDP on vanhentunut keulakuviensa mukana ja punainen lanka on hukassa, arvostelijat sanovat. Puolueen pitäisi tuoreuttaa esimerkiksi käsitystään nykyajan työelämästä, jos se haluaa äänestäjikseen nuoria. Marja Airio/lehtikuva
    SDP on vanhentunut keulakuviensa mukana ja punainen lanka on hukassa, arvostelijat sanovat. Puolueen pitäisi tuoreuttaa esimerkiksi käsitystään nykyajan työelämästä, jos se haluaa äänestäjikseen nuoria. Marja Airio/lehtikuva Kuva: Viestilehtien arkisto

    Kun Suomen työväenpuolue perustettiin 113 vuotta sitten, sen tavoitteena oli saada Suomeen yhtäläinen äänioikeus, naisten ja miesten tasa-arvo, kahdeksantuntinen työpäivä ja maksuton kouluopetus. Muun muassa.

    Puolueesta tuli Suomen suurin heti ensimmäisissä vaaleissa 1907.

    Ykkösasema säilyi lähes seuraavat sata vuotta, ja alkuaikojen tavoitteetkin saavutettiin ajat sitten.

    Vuosi sitten demarien kannatus oli eduskuntavaaleissa 19,1 prosenttia. Kuukausi sitten presidentinvaaleissa SDP:n ehdokas Paavo Lipponen keräsi 6,7 prosentin saaliin.

    Mitä demarien kannatukselle oikein tapahtui?

    ”Uudistuskyvyttömyys, kerta kaikkiaan”, sanoo kirjailija Tommi Uschanov.

    ”Tragedia on, että sosiaalidemokraatteja tarvitaan, mutta sellaisiin asioihin, joita se ei ole valmis Suomen kansalle antamaan.”

    36-vuotias Uschanov työskentelee kirjallisuuden ja asiatekstin kääntäjänä ja on kirjoittanut poleemisia kirjoja.

    Näillä ansioilla demarit ja vasemmistoliittolaiset kutsuvat häntä puolueosastoihinsa ja ”kaiken maailman kissanristiäisiin” kertomaan, mitä niiden pitäisi tehdä kannatukselleen.

    Ja Uschanov kertoo. Sosiaalidemokraatit ovat jämähtäneet ajamaan saavutettuja etuja, unohtaneet työelämän ulkopuolelle pudonneet kansalaiset, kieltäytyneet uudistumasta sekä laiminlyöneet nuoret.

    Väestön vanheneminen tekee sen, että SDP on omassa vankilassaan: työllä luotu hyvinvointivaltio ei kestä, ellei sen kuluja karsita ja esimerkiksi eläkeikää nosteta.

    Tähän ei suostuta, koska suhde SAK:hon on tiivis ja ay-liike ei tingi saavutetuista eduista. Köyhien ja työtä tekevien välillä pitää säilyä hajurako, Uschanov selvittää.

    Siksi ei työelämän ulkopuolellakaan olevien ihmisten sosiaaliturvaa korjata, ellei samalla paranneta työssä käyvien etuja. Kaikkeen tähän ei ole varaa.

    Isolla osalla kansaa ei kuitenkaan ole saavutettuja etuja. SDP:tä tarvittaisiin nyt pitämään näiden puolta. Vihreiden ajama kansalaispalkka suoraviivaistaisi sosiaaliturvaa ja olisi linjassa sosiaalidemokratian parhaan perinteen kanssa, Uschanov sanoo.

    ”Kokoomuksesta sanotaan, ettei ihmisille saa antaa rahaa ilmaiseksi. Mutta niin tehdään jo! Verkoston monimutkaisuus vain peittää sen, kun rahaa jaetaan eri summia ja eri nimikkeillä.”

    Keisari uusissa vaatteissaan siis.

    SDP:n tulisi uudistua paitsi politiikaltaan myös henkilöiltään.

    Lipponen ei menestynyt, koska nyt äänestäneet nuoret eivät muista hänen pääministeriaikaansa. He olivat silloin viisivuotiaita.

    Mutta myös puheenjohtaja Jutta Urpilainen ja pian ex-puoluesihteeri Mikael Jungner ovat yli kaksi kertaa vanhempia kuin nuorimmat äänestäjät.

    ”Aiemmin SDP:n ministerit olivat alle kolmekymppisiä, nyt rivikansanedustajatkin ovat myöhäiskeski-ikäisiä. He ovat tulleet mukaan, kun Suomi oli täysin toisenlainen.”

    Savupiipputeollisuuden yhteiskunnassa demarien antama maailmanselitys teki ymmärrettäväksi sen, mitä työelämässä tapahtui. Mutta samaa kertomusta ei voi pakottaa nykyisen työelämän päälle, Uschanov sanoo.

    Jos siis ennen ajateltiin, että puolueita ja joukkovoimaa tarvitaan, nyt maailma tuntuu valmiilta, ”viimeiseltä versiolta”.

    Keskustaa ja SDP:tä on pidetty nykyisen Suomen rakentamisvaiheen ja kokoomusta valmiin Suomen puolueena.

    ”Mutta ei Suomi ole tullut valmiiksi. Parhaita nykytilanteen säilyttäjiä ovat historiassa olleet ne, jotka taipuvat muutoksiin.”

    Myös palvelualoja edustavan SAK-laisen PAM:n hallintopäällikkö Esa Suominen katsoo, että SDP:n poliittinen linja on vain joukko kannanottoja ilman punaista lankaa. Puolue ei toteuta arvojensa mukaista politiikkaa ja on menettänyt identiteettinsä.

    Suomisen mukaan kokoomus on menestynyt, koska siihen luotetaan talous- ja työllisyysasioissa. Se myös painottaa arvoja eikä ihmisten yhteiskunnallista taustaa, ja on siten kaikille avoin puolue.

    Vaikka Tommi Uschanov on pyydetty paikalle ja hänen ajatuksilleen on vasemmistossa nyökytelty, tuloksia ei näy.

    ”Tässä on uskomaton epäsuhta. Ihan kuin vanhat ajattelutavat olisivat lempiruokaa, johon mieluummin tukehdutaan kuin yskitään pois.”

    Ja kannatus laahaa, kunnes kenties hiipuu. Ay-liikkeen valtaa odottaa samansuuntainen mutta hitaampi alamäki.

    Uschanovin mukaan SDP:n kannatuksen laskusta paljon isompi osa selittyy kannattajien kuolemalla ja uusien hankkimisvaikeuksilla kuin muihin puolueisiin siirtymisellä ja äänestämättä jättämisellä.

    ”Olen hämmästellyt näissä vaalitappioiden jälkeisissä analyyseissä sitä toistelua, että ’emme saaneet peruskannattajiamme liikkeelle’. Ei peruskannattajia ole enää olemassakaan.”

    Iso osa heistä on jo haudassa, ja loput elävät eri maailmassa.

    Ratkaisevimmat ovat ensimmäiset vaalit: jos kansalainen äänestää 18–vuotiaana, hän äänestää myöhemminkin.

    Äänestämään houkuteltu 18–vuotias äänestää seuraavat 70 vuotta, kun taas hernesopalla kalasteltu kuusikymppinen ehkä vain parit.

    Viime vaaleissa kokoomus ja perussuomalaiset ovat ajaneet SDP:stä ja keskustasta ohi näiden omilla aseilla: syrjäisten ja työläisten äänillä. Keskustan asema on SDP:tä sikäli helpompi, että äänestyskäyttäytyminen on vahvemmin periytyvää.

    Nuorten mielissä Suomessa on keskustaa äänestävän maaseudun ulkopuolella kaksipuoluejärjestelmä: kokoomus ja vihreät.

    Vihreiden kannatus ei kuitenkaan riitä uudistuksiin.

    ”Demareilla on sen verran jämäkannatusta jäljellä, että se olisi tarkoituksenmukaista saada hyödynnettyä.”

    Yksi keino nostaa kannatusta olisivat kunnon vaalilupaukset oikeista asioista. Nyt SDP lupasi vain torjua eläkeiän noston ja heittäytyä hankalaksi EU-asioissa, Uschanov huomauttaa. Tätä vaalilupausta nyt lunastetaan 26 muuta maata vastaan.

    EIJA POUTANEN

    SDP pitää valtakunnalliset

    puheenjohtajapäivät

    viikonvaihteessa Vantaalla ja

    puoluekokouksen 24.–26.5.

    Helsingissä.

    Avaa artikkelin PDF