Rahastot kahmivat metsiä – joka toinen kaupan oleva metsä päätyy rahastolle, myös ulkomaiset rahastot ovat tulleet apajille

Rahastot ovat ostaneet metsiä eri puolilta Suomea. Kauppa on käynyt vilkkaana ja metsän hinta on noussut viime vuosina. Kuva: Petteri Kivimäki

Metsärahastojen rooli suomalaismetsien omistajina on kasvanut viime vuosina roimasti. Metsistä kilpailevat paitsi yksityismetsänostajat, nyt myös entistä useampi suomalainen tai ulkomainen rahasto.

Rahastosijoittamisen suosiolle on useita syitä. Metsän on katsottu tarjoavan vakaata tuottoa, markkinoilla on paljon liikkuvaa rahaa, metsään liittyy paljon tunnetta ja oman lisänsä tuovat myös ilmastoasiat. Yleinen keskustelu lisää kiinnostusta metsiin, samoin metsää on helppo markkinoida yksittäisille ihmisille.

Myös instituutiosijoittajille, kuten eläkeyhtiöille, metsät kelpaavat sijoituskohteeksi. Tuoton lisäksi sijoittajien pirtaan sopii hajauttaminen ja se, että metsät näyttävät eettisesti kestävältä sijoituskohteelta. Ja koska korot ovat matalalla, sijoittajalle voi riittää matalakin tuotto. Suosion kasvun taustalla on myös se, että uudistettu lainsäädäntö selkiytti rahastojen toimintaa Suomessa joitakin vuosia sitten.

Vaikka joka vuosi metsähehtaareita ei sijoittajille päätyisikään valtavia määriä, niiden osuus metsäkaupoista on huomattava. Viime vuonna julkisesti tehdyissä metsätilakaupoissa joka toinen euro oli peräisin rahastoilta tai suurilta institutionaalisilta sijoittajilta. Valtaosin ostajina olivat rahastot.

”Metsäkauppojen volyymissa ei tapahtunut paljon muutosta edellisestä vuodesta, mutta isojen sijoittajien osuus niistä nousi. Voi olettaa, että tänä vuonna mennään jo yli 50 prosentin rajan. Näyttää myös siltä, että toimijoiden määrä kasvaa”, sanoo metsätila­kauppojen määriä seuraava metsänhoitaja Hannu Liljeroos.

Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa instituutiot ostivat jo nyt yli puolet kohteista. Liljeroosin mukaan metsäkaupoissa liikkuu nyt ulkomaista rahaa.

Rahastojen omistaman metsäpinta-alan määrä on kasvanut kovaa tahtia Suomessa viime vuosina. Kuva: Piia Ouri

Tarkkoja tietoja siitä, paljonko rahastot tällä hetkellä omistavat Suomessa metsää, ei ole. Luonnonvarakeskus (Luke) kertoi viime keväänä, että vuoden 2016 verottajan tietojen mukaan rahastojen metsäomaisuus oli muutamassa vuodessa kymmenkertaistunut 260 000 hehtaariin. Rahastojen omistusten hahmottaminen on hankalaa, sillä metsänomistusta niillä on Luonnonvarakeskuksen tutkijan Jussi Leppäsen mukaan neljän eri omistusmuodon kautta. Rahastot voivat omistaa metsää osakeyhtiöiden, kommandiittiyhtiöiden, erikoissijoitusrahastojen ja jopa yhteismetsien muodossa.

Tuoreempia tietoja rahastojen omistuksista Lukelta kuullaan todennäköisesti kevään aikana.

Joka tapauksessa jo vuoden 2016 tilanteessa rahastot olivat Suomessa selvästi suurempi metsänomistaja kuin vaikkapa seurakunnat. Viime vuonna niiden omistus saattoi lähennellä tai jo ylittää kuntien metsäomaisuuden määrän. Kunnat omistivat Luken vuoden 2016 tietojen mukaan metsää reilut 350 000 hehtaaria. Verottajan mukaan kuntataustaisilla omistajilla oli metsää vuonna 2018 liki 400 000 hehtaaria.

MT Metsän selvityksen perusteella rahastojen omistaman metsän määrä on Suomessa noussut viime vuonna jo lähelle 400 000 hehtaaria.

Sijoittajat kilpailevat niin toistensa, kuin pienmetsänomistajien kanssa metsähehtaareista. Isoimpia metsää omistavia rahastoja ovat United Bankerin rahastot ja OP:n rahasto. Kuva: Piia Ouri

Rahasto on metsänomistaja siinä missä joku muukin taho.

”Sen sijoitushorisontti on kuitenkin aika lyhyt, usein kymmenisen vuotta tai alle. Kysymys kuuluu, kuka metsät sitten ostaa, kun rahasto niistä luopuu? Päätyvätkö ne ulkomaiseen omistukseen”, kysyy MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen.

Hakkarainen viittaa siihen, että purkautuessaan rahastot myyvät metsäalueensa todennäköisesti isossa nipussa. Tuolloin myyntihinta voi nousta korkeaksi, ja Suomea helpommin ostaja voi löytyä ulkomaisista finanssisijoittajista. Tällöin myös metsäomistusta saattaa karata ulkomaille. Samaa miettii Luken Leppänen.

Rahastojen tehtävä on tuottaa sijoittajilleen rahaa, ja ne voivat myydä metsänsä pois milloin vain. Esimerkiksi Taaleri luopui jokunen vuosi sitten ensimmäisestä metsä­rahastostaan, ja myi metsät ranskalaissijoittajalle.

Suomalaisten tahto tuntuu kuitenkin olevan, että metsät pidetään kotimaisessa omistuksessa. Sen puolesta kertoo MT:n tammikuussa teettämä ­kysely. Siinä kysyttiin pitäisikö Suomen turvata politiikan keinoin metsien pysyminen kotimaisessa omistuksessa. Vastaajista 57 prosenttia halusi rajoittaa ulkomaalaista omistusta. 31 prosenttia halusi suosia kotimaista omistusta vaikka verotuksen keinoin. Vain neljä prosenttia ei pitänyt tarpeellisena turvata suomalaista omistusta.

Mitä rahastoja Suomessa sitten on? Tunnetuimpia ovat ehkä kuluttajarahastot, joita on OP:lla, S-Pankin FIMillä ja United Bankersilla. Lisäksi Taalerilla on jo täyteen merkitty rahasto. Metsiä omistaa myös suomalainen mutta globaalisti toimiva rahastoyhtiö Dasos, ranskalainen eläkeyhtiö AXA ja ruotsalainen SEB-pankin rahasto Silvestica Green Forest. Uusi tulokas on GreenGold, joka teki viime vuonna ensimmäiset metsähankintansa Suomessa. Sen emoyhtiön hallituksen puheenjohtajana on Ruotsin entinen pääministeri Göran Persson. Yhtiö toimii Euroopassa, ja Suomessa sillä on metsää 1 500 hehtaaria.

OP:n rahastossa metsiä on noin 80 000 hehtaaria ja FIM/S-Pankilla noin 16 000 hehtaaria. United Bankersilla metsärahastoissa on yli 116 000 hehtaaria, ja niistä noin 57 000 hehtaaria kuluttajarahastossa. Taalerilla metsiä on noin 6 700 hehtaaria.

Rahastojen siivu Suomen metsien suuressa kokonaisuudesta on pieni, mutta vuodesta 2016 se on noussut kuntien omistuksen tasolle. Kuva: Elli Paananen

Yksi vähemmän tunnettu sijoittaja metsärahastoissa on Euroopan investointipankki (EIP). Se on EIP:n verkko­sivujen mukaan tutkaillut rahoittavansa jo kolmatta kertaa Suomessa kotipaikkaansa pitävää mutta Luxemburgiiin rekisteröityjä Dasos Capitalin Timberland-rahastoja. Rahastojen metsät ovat pääosin ulkomailla, mutta omistusta on myös Suomessa. Ensimmäistä Dasoksen rahastoa Dasos Timberland I:stä EIP rahoitti 20 miljoonalla eurolla. Myös Dasos Timberland II -rahastoon EIP laittoi 30 miljoonaa euroa. Siitä osa tuli Suomeen.

EIP:n mahdollinen satsaus Dasoksen kolmanteen rahastoon olisi sekin 30 miljoonaa euroa. Kyseistä rahastoa ei ole vielä julkistettu, eikä investointipäätöstä tiettävästi ole tehty. EIP:n verkkosivuilta löytyvän laskelmaluonnoksen mukaan rahaston arvoksi on suunniteltu 400 miljoonaa euroa ja metsää se voisi omistaa noin 180 000 hehtaaria. Rahaston metsistä vähintään 60 prosenttia on sijaittava EU:ssa ja enintään 20 prosenttia Etelä-Amerikassa.

Dasoksen toimitusjohtaja Olli Haltia ei halua kommentoida tietoja kolmosrahastosta eikä sen mahdollisesta kiinnostuksesta Suomen metsiin.

”Keskeneräisiä asioita ei voi kommentoida. Meillä on useita kehitysprojekteja. Koskaan ei ole ollut metsäosaamiselle niin valtavaa markkinaa kuin nyt potentiaalisesti on. Globaaliin haasteeseen pitää voida vastata”, Haltia sanoo.

Suomessa Dasoksen omistukset ovat Haltian mukaan pitkälti Taalerilta ja Metsäliitolta muutama vuosi sitten ostetussa metsänomistusyhtiö Finsilvassa. Siitä Dasos omistaa 50,1 prosenttia eli enemmistön. Finsilvalla on kaikkiaan 130 000 hehtaaria hoidettua metsää, pääosin Etelä- ja Keski-Suomessa. Finsilvan lisäksi Dasos omistaa Haltian mukaan ”muutamia tuhansia” hehtaareja metsää Suomessa.

Nyt yhtiö on perustanut uuden Dasos Habitat -rahaston. Siihen hankittavia metsiä Metsä Group voi hyödyntää omistajiensa tekemien puukauppojen FSC-suojeluvaatimusten täyttämiseen. Sen on tarkoitus hyödyttää niin puun ostajaa kuin myyjää. ”Tähän on tarkoitus ostaa metsää nimenomaan luontoarvotarkoituksessa, ei-puuntuotantotarkoituksessa”, Haltia sanoo.

Dasoksen omistukset ovat valtaosin ulkomailla. Se on ollut aktiivinen muun muassa Irlannissa, josta se hankki muutama vuosi sitten muutaman tuhannen hehtaarin alan. Se on myöhemmin laajentunut. Omistuksia Dasoksella on tai on ollut lisäksi Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Romaniassa, Portugalissa ja Malesiassa.

Haltian mukaan EIP:tä isommassa roolissa Timberland-rahastoissa ovat suomalaiset ja eurooppalaiset eläke­yhtiöt. Dasoksen kahden ensimmäisen metsärahaston arvo on yhteensä yli 700 miljoonaa euroa.

”Metsään sijoittaminen on hämmästyttävän pientä.” Haltia arvioi, että maailman metsärahastojen koko on yhteensä noin 100 miljardia euroa. Yksin Lontoon kiinteistömarkkinat ovat yli 20-kertaiset siihen verrattuna.

Haltia pitää Suomessa rahastoja ”loistavana juttuna” metsänomistajalle, koska näin metsänomistajan on helpompi löytää ostaja. Tosin Haltiankin mukaan joskus voi tulla aika, jolloin sijoittajat jättäytyvät alalta pois.

EIP:n tehtävänä on myötävaikuttaa sisämarkkinoiden tasapainoiseen ja vakaaseen kehitykseen. Palveleeko Suomen kuumalla metsämarkkinalla toimiminen sitä, siitä mielipiteet jakautuvat. EIP:n tiedottajan mukaan investointipankin rahastojen rahoittamisen taustalla on tavoite tukea aktiivista sekä kehittyvää metsienhoitoa hoitamattomissa tai heikosti hoidetuissa metsissä.

Suomessa on myös ulkomaisia institutionaalisia metsänomistajia. Ranskalainen vakuutusyhtiö AXA osti muutama vuosi sitten Taalerilta sen Metsärahasto I:n metsät, noin 14 000 hehtaaria, kun Taalerin ykkösrahasto lopetti toimintansa ja luopui metsistään. Tätä ennen AXA oli ostanut nelisen tuhatta hehtaaria UPM-Kymmeneltä. AXA:n viimekeväisen tiedon mukaan vakuutusjätti omisti tuolloin Suomessa metsää 22 000 hehtaaria.

Yksi Suomessa toimiva rahasto on myös ruotsalainen Silvestica Green Forest. Se hankki syksyllä muun muassa reilun tuhannen hehtaarin yhteismetsän Kainuusta. Se oli tiettävästi ensimmäinen kerta, kun iso yhteismetsä luopui metsäomaisuudestaan. Kaikkiaan rahasto omistaa tällä hetkellä metsää Suomessa 31 000 hehtaaria. Suomessa sillä on metsää enemmän kuin Ruotsissa. Silvestica on käynyt aktiivisesti metsäkaupoilla myös Baltiassa.

Myös eläkeyhtiöillä on omia rahastoja tai sijoitusyhtiöitä, jotka sitovat eläkerahoja kiinni suomalaiseen metsään. Ilmarinen esimerkiksi omistaa oman metsärahastonsa kautta Finsilvaa. Forest Holding Finland (FHF) hallinnoi Merimieseläkekassan metsiä. Sillä on metsää nyt noin 16 000 hehtaaria. Metsäkauppoja seuraavan Hannu Liljeroosin mukaan FHF oli viime vuoden kolmanneksi aktiivisin toimija julkisissa metsäkaupoissa OP:n ja Tornatorin jälkeen.

Forest Holding Finlandin toimitusjohtajan Mikael Beckin mukaan sijoitussalkku alkaa olla täynnä. ”Metsäostoja ollaan nyt vähentämässä, tilojen hinnan nousun ja laskeneen puunhinnan takia.”

Beck kumppaneineen pohtii kuitenkin toiminnan laajentamista yhteismetsään ja siten tavallisten kuluttajien suuntaan. Yhteismetsässäkin hehtaareja kerättäisiin yhteen, mutta kulurakenne olisi rahastoja selvästi kevyempi.

Metsät näyttävät siis kiinnostavan suursijoittajia ja rahastoja monella tapaa. Kuinka pitkään buumi jatkuu, sitä on vaikea arvioida. Oma kysymyksensä on, kuinka rahastot metsiään hakkaavat, ja miten ne vastaavat sijoittajille annettuihin lupauksiin. Rahastojen laajeneminen voi vaikuttaa myös metsänhoitoyhdistyksiin, kun rahastot hankkivat metsäpalveluita omilta konsulttikumppaneiltaan.