Laske lapsiesi kanssa ja voitat palkinnon

Onnennumeroni on 7. Siitä on ollut paljon iloa, kun elämä on tuntunut tylsältä. Tiedätkö, mihin perustuu sen teho seuraavassa laskutehtävässä?

Valitse kaksi positiivista kokonaislukua, ja muodosta niistä jono Fibonaccin periaatteella muodostamalla uusi luku kahden edellisen summasta. Esimerkiksi, jos lähdet luvuista 1 ja 1, saat Fibonaccin jonon 1, 1, 2, 3, 5, 8, 13, 21, 34, 55 jne. Googlaamalla löytyy runsaasti tähän jonoon liittyvää kiehtovaa matematiikkaa.

Samalla tavalla saat esimerkiksi jonon 3, 5, 8, 13, 21, 34, 55, 89, 144, 233 jne... Ota jonostasi kymmenen ensimmäistä lukua, ja laske lukujen summa. Edellä olevissa esimerkeissä summat ovat 143 ja 605. Riittää, kun ilmoitat minulle jonosi 7. luvun (ei muuta). Onnennumeroni auttaa minua tarkistamaan vastauksesi ilman laskinta.

Matematiikka on ihmeellistä!

Minulta kysytään usein, missä tarvitsen polynomeja ja derivaattaa maitokaupassa. Täytyy tunnustaa, etten tarvitse

siellä paljon muutakaan koulussa oppimaani, mutta olen varma, että nuo ja muu matematiikka hyödyttävät maitokauppaa. Jos matematiikalle ei keksi muuta käyttöä, voi sillä rassata aivojaan. Se on niin hyvä kaveri, ettei sen kanssa pitkästy. Aina löytyy uutta

ihmeteltävää. Polynomien avulla ratkeaa myös onnennumeroni salaisuus. Harmi, kun matemaattista viihdettä ei saada Ylen ohjelmistoon.

Kansanedustaja Mikael Jungner kehuskeli Porin Suomi Areena -tapahtumassa, ettei ole vuoteen katsonut televisiota

tai lukenut sanomalehteä. Nyt hänen maakuntalehtiä vähättelevä Facebook-kommenttinsa herättää närkästystä sekä lehdistössä että omassa puolueessa. Onpa ikävää, että kansanedustaja, jolla on vaikutusvaltaa, suhtautuu tällä tavalla sanomalehtiin.

Sanomalehtiä ja nimenomaan printtilehtiä kannattaa lukea siksikin, että niistä keksii ideoita. Valitettavasti toteuttamismahdollisuudet puuttuvat meiltä tavallisilta tallaajilta.

Media, kirjastot, kirjailijat ja koulut kampanjoivat luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi. On lukuhöperöpassit, lukudiplomit, kirjastojen lukupiirit

ja ties mitä. Kaikkia noita

ideoita voisi toteuttaa myös matematiikassa. Lehdestä

sattui silmiini otsikko ”Isä:

Lue lapsillesi ja voita palkinto”. Palkinnoksi luvattiin elektroniikkaa.

Mistä löytyisivät ne tahot, jotka kampanjoisivat matematiikan puolesta? Yhteydenotoista päätellen äidit ovat nykyään eniten huolissaan lastensa, varsinkin tyttöjen,

matematiikan taidoista. Sopisikin aloittaa kampanja ”Äiti: Laske lapsiesi kanssa ja voita palkinto”. Elektroniikkaa en voi luvata, mutta lapsesi mahdollisuudet jatko-opiskelupaikkoihin paranevat.

Voisiko kirjastoissa aloittaa

Luvunlaskun piirit? Tuon niminen kirja ja siihen liittyvä Luvunlaskun esimerkkikirja ilmestyivät 1920-luvulla. Vaikka

esimerkkikirjassa on sivuja vain 170, siinä on lähes 3500 pääosin sanallista tehtävää, mutta ei yhtään kuvaa. Mielikuvitukselle jää tilaa. Sopivalla materiaalin valinnalla Luvunlaskun piireissä opitaan myös äidinkielentaitoja.

Tiedätkö, mitä voit nostaa laskemalla, mutta et laskea nostamalla?

Alli Huovinen

matikkatäti

Oulu

Avaa artikkelin PDF