PTT: Missä viipyy rakenneuudistus?

Samalla kun talouden alijäämää väliaikaisesti kasvatetaan, tulisi tehdä pitkän tähtäimen rakenneuudistuksia, ekonomisti Janne Huovari sanoi tiistaina PTT:n talouskatsausta esitellessään. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,4 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna 0,8 prosenttia, Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa.

Ennustetta on muutettu keväästä. Tämän vuoden miinus on pienentynyt, samoin ensi vuoden plussa. Molemmat muutokset johtuvat eurokriisistä. Kriisiä on saatu tänä vuonna lievitettyä, mutta samalla se pitkittyy, ekonomisti Janne Huovari sanoo.

Talouskriisissä on lisätty valtion ja kuntien velkaa.

PTT:n mukaan julkinen talous voi olla lyhytaikaisesti alijäämäistä ja politiikka elvyttävää, kun talous menee alamäkeä. ”Samalla kuitenkin pitäisi olla suunnitelma, jolla talous saadaan pidemmällä tähtäimellä kuntoon ja menojen kasvua hillittyä”, Huovari muistuttaa.

PTT perää päätöksiä pitkän tähtäimen rakenteellisista muutoksista. ”Jo velkaa otettaessa tulisi tehdä tuntuvia päätöksiä, joilla tasapainotettaisiin taloutta tulevina vuosina, kun väki eläköityy.”

Rakenteiden uudistamisesta Huovari, PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm ja tutkimusjohtaja Markus Lahtinen antoivat porukalla hyviä neuvoja tiistaina PTT-ennusteen julkaisutilaisuudessa Helsingissä.

”Väen vanhentuessa tulee työn tarjontaa lisätä eli lähinnä pidentää työuria.”

”Työllisyysturvaa tulisi heikentää. Ansiosidonnaisen turvan tulisi olla lyhyempi. Lisäksi alueellista liikkuvuutta tulisi parantaa. Ihmisten pitäisi liikkua työn perässä aiempaa herkemmin.”

Miehet järjestäisivät ja rahoittaisivat myös terveydenhuollon uudelleen. ”Pitäisi tehdä selvät rajat rahoitukseen. Julkisesti hoidettaisiin terveydenhoito kaikille tiettyyn rajaan, sen päälle tuleva pitäisi rahoittaa itse.”

PTT:ssä pidetään esimerkiksi äskeistä keskustelua hoitajien määrästä näpertelynä, jossa vielä mentiin väärään suuntaan. ”Nyt kasvatetaan julkisia menoja, kun niitä on pakko alkaa supistaa.”

Lahtisen mukaan vanhustenhoitokulut alkavat nousta hurjaa tahtia, kun suuret ikäluokat tulevat 80 vuoden ikään.

Huovari huomautti, että terveydenhuollon kustannuksiin kyllä pystyy vaikuttamaan, sillä suurimmat kulunlisäykset ovat tähän asti tulleet aina vain kalliimmista hoidoista ja lääkkeistä.

Holm totesi, että Ruotsi tuo Suomen kilpailukyvylle rajun haasteen, sillä siellä alennettiin yritysveroa, lisättiin tuotekehitysvähennyksiä verotuksessa, satsattiin roimasti kulkuväylien kunnostukseen ja pohjoisen kaivoksiin.

Suomen vienti ei vedä ja itse asiassa se on heikointa euromaista. ”Ensi vuodeksi ennustettu neljän prosentin kasvu merkitsee vain sitä, että Suomen markkinaosuus ei enää aikaisemmasta pienene”, Huovari toteaa.

Työttömyys alkaa lisääntyä ja julkinen sektori paisuu. Vuoden 2008 jälkeen on julkisille aloille tullut yli 40 000 työpaikkaa lisää, kun yksityiseltä on vähentynyt 70 000 työpaikkaa. Ensi vuonna tilanne pahenee.

”Tämä huolestuttaa, koska julkiset menot lisääntyvät entisestään. Palkankorotukset tulevat joka vuosi entistä suuremmalla väkimäärälle.”

Eurokriisin suhteen PTT on toiveikas. ”Ensimmäistä kertaa on nähtävissä polku ulos kriisistä.” JOUKO KYYTSÖNEN

PTT-ennuste ilmestyy kokonaisuudessaan lehden sisällä. Ennusteen saavat vain lehden tilanneet.

Avaa artikkelin PDF