huidunperä Tilastot kertovatPohjoismaiden eroista
Euroopan karttaa katsellessamme olemme panneet merkille, että maanosassamme on kaksi lännestä itään kulkevaa merta. Toinen niistä on Välimeri, toinen Itämeri Suomenlahtineen.
Siinä, missä Välimeren valtiot Portugalista Italiaan ja Kreikkaan elävät melkoisessa taloudellisessa ahdingossa, vaikka olosuhteensa sinänsä ovat varsin suotuisat, me Pohjoismaat profiloidumme pohjoisesta sijainnista huolimatta hoidettuina demokratioina. Eli maanosan menestyvinä valtioina.
Melkeinpä itsetyytyväisyyteen olisi aihetta!
Silti meillä Pohjoismailla on toki eroja. Niin siitä huolimatta, että laaja pohjoismainen yhteistyö kuuluu asiaan.
On oma viehätyksensä tutkia säännöllisesti ilmestyvää Pohjoismaiden tilastollista vuosikirjaa. Laaja ja tehokas tietoteos jakaa 700 sivullaan – puhuvilla tilastoillaan, kartoillaan, piirroksillaan – pohjoismaista tietoutta.
Kyse on yhdestä maailman alueellisen yhteistyön monipuolisista selvityksistä.
Vuosikirjojen sarja on Pohjoismaiden ministerineuvoston aikaansaannosta. Sarja esittelee monipuolisesti pohjoismaisia ja alueellisia intressejä ja arvostuksia eurooppalaisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä.
Maakohtaisesti annetaan tietoa maantiedettä, ilmastoa, hallintoa, väestöä, koulutusta, työmarkkinoita, kulttuuria, taloutta, ulkomaankauppaa, maa- ja metsätaloutta, tieteitä ja tutkimusta myöten.
Erityisen kiintoisaa on vertailla maiden väestökysymyksiä, kuten syntyvyyslukuja ja ikääntyvän väestön osuuden lisääntymistä, mikä on etenkin Suomelle ominaista.
Jälkimmäisen alkusyynä ovat tällöin etenkin suuret sotien jälkeiset ikäluokkamme, jotka ovat sittemmin lisänneet vanhimman väestömme osuutta.
Omasta maastamme puhuaksemme, vuonna 2015 yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on ennusteiden mukaan 21 prosenttia, kun se nyt on noin 18 prosenttia.
Vuonna 2040 taas muodostavat yli 80-vuotiaat ennusteiden mukaan kaikissa Pohjoismaissa jo 8 prosenttia väestöstä, kun luku nyt on 4–5 prosenttia.
Oman erityisen lukunsa saavat Pohjoismaissa nykyisin pakolaiset. Julkisuudessa on väitetty, että suhtaudumme heihin ennakkoluuloisesti.
Toisaalta on todettava, että useimmat kotimaansa uuteen vaihtaneet tekevät sen ainoana mahdollisena vaihtoehtona. Maahanmuuttajat ovat nähneet suuren vaivan opetellessaan varsinkin uuden kotimaan kielen.
Tilastojen mukaan Suomi on vuosina 2008–2011 nostanut vastaanotettujen pakolaisten määrän luvusta 6 617 vain lukuun 9 175.
Norja on samana aikana lisännyt lukuaan lähes viidellätuhannella 36 000:een. Tanska on kasvattanut luvun 23 000:een sittemmin kymmenellätuhannella. Ruotsi on nostanut määrän 77 000:sta yli 86 000:n.
Harvoin näkee julkisuudessa tietoja väestöjen keski-iästä. Pohjoismainen tilastomme ilmoittaa nyt väestön keskimääräiseksi eliniäksi Pohjolassa 40,5 vuotta.
Ruotsin väestön keskimääräinen ikä on 41 ja Suomessa vastaavasti 41,1 vuotta!
Näinä aikoina ihmettelemme, miten maahanmuutto Pohjoismaihin tulevaisuudessa jatkuu. Päättyykö se joskus?
Tilastollisen vuosikirjan mukaan turvapaikanhakijoita on Pohjolassa 101 valtiosta. On valtioita, joista turvapaikkaa hakee vain yksi tai muutama henkilö. Mutta on maita, joista hakijoita on jopa toista tuhatta. Näitä ovat etenkin Irak ja Somalia.
Tietoteoksemme välittävät tietoa siitäkin, mistä maakunnistamme ja missä määrin pakolaiset ovat saaneet meillä asuinpaikan.
Kiintoisa on lopuksi Tilastollisen vuosikirjan tieto, jonka mukaan vuosina 1973–2010 turvapaikan Suomessa sai 37 587 pakolaista!
HEIKINTYTÄR
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
