Aiheuttaako EU:n juomavesidirektiivi suomalaisille 3,5 miljardin laskun? Komissio kiistää väitteet pakkoremonteista
Suomen osalta huolena on ollut se, että meillä yleisesti vesijohtomateriaalina käytetty sinkkikadon kestävä messinki ei olisi jatkossa hyväksyttyjen materiaalien listalla.
Kuva: Jarkko SirkiäEuroopan komission Suomen-edustusto kiistää mediassa esitetyt väitteet juomavesidirektiivin mukanaan tuomista pakkoremonteista.
Komission mukaan Suomea on asiasta kuultu, eikä olemassa olevia putkistoja vaadittaisi vaihdettaviksi.
Sen sijaan uudet materiaalivaatimuksen veden kanssa tekemisissä olevista materiaaleista koskisi vain uudisrakennuksia tai putkiremontin kohteena olevia rakennuksia.
”Ympäristöasioista vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius on tänään täsmentänyt valtioneuvostolle, että komissio on valmis ottamaan huomioon Suomen huolet ehdottamalla säädöksen voimaantulon siirtymäaikaa jopa vuoteen 2032 asti, edellyttäen että muut jäsenmaat suostuvat tähän”, Komission Suomen-edustusto kertoo tiedotteessaan.
Komission mukaan juomaveden laatustandardit ovat EU:ssa vanhentuneet. Direktiivin taustalla onkin halu määritellä uudelleen juomaveden kanssa kosketuksissa olevia materiaaleja raskasmetalli- ja muiden liukenemien vähentämiseksi.
Suomen osalta huolena on ollut se, että meillä yleisesti vesijohtomateriaalina käytetty sinkkikadon kestävä messinki ei olisi jatkossa hyväksyttyjen materiaalien listalla.
Komission mukaan messingistä liukenee juomaveteen lyijyä, kun taas valtioneuvoston mukaan näin ei ole. Valtioneuvoston pelkona taas oli se, että muut materiaalit eivät kestä käytössä yhtä hyvin, vaan vesijohtoverkkoa jouduttaisiin uusimaan 3–5 vuoden välein.
Aiheesta ovat kirjoittaneet laajemmin esimerkiksi Taloueselämä ja Taloussanomat.
Komission mukaan säädöksen siirtymäaika jättää teollisuudelle riittävästi aikaa tarvittavien uusien kestävien materiaalien kehittämiseen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
