Juha Honkanen teki kaksi vuotta sitten paluumuuton lapsuudenkotiinsa Laukaassa. Hän joutuu kuitenkin muuttamaan talosta pois, jos kallis pakkoliitos vesiosuuskuntaan toteutuu. Kuva: Hanne Manelius
Jopa 30 000 euroa maksava pakkoliitos vesiosuuskuntaan olisi liikaa: ”Sitten joudun muuttamaan pois kotitalostani”
Laukaan kunnan ympäristötarkastajan mukaan vesihuoltolaki velvoittaa kuhankoskelaisia vesiosuuskuntaan liittymiseen.Laukaa
Juha Honkasella, Pirjo Sipillä ja Arri-rottweilerillä on edessä muutto pois Honkasen lapsuudenkodista, jos pakkoliitos vesiosuuskuntaan toteutuu. Kuva: Hanne ManeliusLaukaan kunnan ympäristösuojelu lähetti kaksi vuotta sitten Kuhankosken kylän omakotitalojen asukkaille kehotuksen liittyä Vihtasillan Vesihuolto-osuuskuntaan.
Kylässä asuva Juha Honkanen kertoo joutuneensa asiassa vaikeaan välikäteen.
”Laukaan kunnasta on viestitty, että vesi- ja ympäristölakien nojalla tämä talo pitää liittää vesiosuuskuntaan. Kyseessä on pakkoliitos, sillä olen ilmoittanut vastustavani asiaa”, Honkanen sanoo.
Kustannukset vesiosuuskuntaan liittymiselle olisivat kovat.
”Olen laskenut, että nykykustannuksilla se maksaisi jopa 30 000 euroa, joka on kohtuuttoman korkea summa tällaisen vanhan rintamamiestalon arvoon suhteutettuna.”
Kiinteistöä ei ole peruskorjattu koskaan, joten sen myyntihinta tänä päivänä on matala.
”Ikävä kyllä Laukaan kunnan kanssa asiasta ei ole löytynyt yhteistä säveltä, vaikka olen alusta asti ollut valmis investoimaan laitteisiin, joilla taataan puhdas juomavesi sekä riittävä jäteveden käsittely”, Honkanen harmittelee.
Honkanen on valittanut ratkaisusta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.
”Ikävää, että piti valita tämä rahaa vievä valitustie.”
Honkanen osti lapsuudenkotinsa vuonna 2016 ja muutti siihen asumaan kaksi vuotta sitten. Muuttoa ennen talo oli ollut 13 vuotta tyhjillään.
”Jos olisin tiennyt, millainen valitusrumba tässä on edessä, olisi muutto Laukaaseen jäänyt tekemättä”, pitkään Ruotsissa työskennellyt Honkanen kuittaa.
”Ja jos minut todella aiotaan pakottaa liittymään vesiosuuskuntaan, joudun muuttamaan vaimoni ja koiran kanssa pois kotitalostani.”
Laukaan kunnan ympäristötarkastaja Anne Yli-Ollin mukaan vesiosuuskuntaan liittymiseen kuhankoskelaisia velvoittaa vesihuoltolaki.
”Alueella on vesihuoltolain 8. pykälän mukainen vuonna 2011 vahvistettu veden ja viemärin toiminta-alue, jolloin liittymävelvollisuus vesihuoltolaitoksen, tässä tapauksessa siis osuuskunnan, vesi- ja viemäriverkostoon syntyy vesihuoltolain 10. pykälän nojalla”, Yli-Olli esittelee.
Yleisellä tasolla vesihuoltolain toimeenpanon yleinen ohjaus ja seuranta kuuluvat maa- ja metsätalousministeriölle.
Vesihuoltolain mukaan liittämisvelvollisuudesta on myönnettävä vapautus, jos liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy.
Vapautuksen ei kuitenkaan tule ei vaarantaa vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella.
”Suomen oikeuskäytäntö on osoittanut, että vapautuksen myöntämisen edellytykset ovat melkoisen tiukat, nimenomaan kun arvioidaan kohtuuttomuutta”, Yli-Olli kommentoi.
Kuhankoskella asuvan Juha Honkasen mielestä kyläkunnan taajamamääritys on pielessä. Virallinen taajaman määritelmä on vähintään 200 asukasta toisiaan suhteellisen lähellä sijaitsevissa rakennuksissa. ”Kuhankoskella asuu 19 asukasta ja viisi kertaa laajemmalla alueella 62”, Honkanen sanoo. Kuva: Hanne ManeliusJuha Honkasen tiedossa on, että Kuhankoskella osa asukkaista on saanut vapautuksen vesiosuuskuntaan liittymisestä.
”Meille vapautusta ei ole tullut.”
Vesiosuuskuntaan liittymisestä voi saada vapautuksen, jos kiinteistö ei sijaitse taajama-alueella.
Vesihuoltolain mukaan taajaman ulkopuolella olevaa kiinteistöä ei tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen vesijohtoon, jos kiinteistön oma laitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä.
”Meidän järjestelmämme on rakennettu 1995 ja tämä toiminta-alue on hyväksytty 2011”, Honkanen sanoo.
Hän myös hämmästelee Kuhankosken määrittelemistä taajamaksi.
”Tämä on kyllä Suomen ympäristökeskuksen kartassa taajama, mutta virallinen taajaman määritelmähän on vähintään 200 asukasta toisiaan suhteellisen lähellä sijaitsevissa rakennuksissa. Tässä kylässä asuu yhteensä 19 asukasta”, Honkanen ihmettelee.
”Ja viisi kertaa laajemmalla alueella asuu noin 62 henkeä!”
Honkanen arvioi, että vastaavia pakkoliittämisiä vesiosuuskuntiin tapahtuu muuallakin Suomessa.
”Jos ja kun näin on, olisi näistä tapauksista kiinnostavaa kuulla lisää.”
Laukaalainen kertoo olevansa huolissaan maaseudulla omakotitaloissa asuvien puolesta.
”Nythän EU:ssa puuhataan sitä energiatehokkuusdirektiiviäkin. Onko todella niin, että maaseudulla asumisesta halutaan tehdä mahdotonta?”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
