Prosenttiyksikön alv-korotus toisi valtiolle 841 lisämiljoonaa
Kulutusverojen suorat vaikutukset valtiontalouteen ovat selkeästi laskettavissa. Arvonlisäveron kiristysten todellisia vaikutuksia on vaikea laskea etukäteen.Elintarvikkeiden ja ravintolapalvelujen alv:n kiristys prosenttiyksiköllä lisäisi verotuloja noin 172 miljoonalla eurolla.
Kuva: Kari SalonenProsenttiyksikön kiristys eri arvonlisäverokantoihin vaikuttaa tuntuvasti valtion verokertymään. Maaseudun Tulevaisuus pyysi valtiovarainministeriöltä arvion veronkiristyksen vaikutuksista vuoden 2015 tasoon verrattuna.
Yleisen arvonlisäveron (24 prosenttia) prosenttiyksikön korotus toisi valtiolle lisää verotuloja 585 miljoonaa euroa.
Yhden prosenttiyksikön korotus muun muassa kirjojen, lääkkeiden, tilattujen lehtien, kuljetus-, majoitus- ja liikuntapalveluiden sekä kulttuuritilaisuuksien arvonlisäveroon lisäisi valtion verotuloja 84 miljoonalla eurolla. Nyt niistä maksetaan 10 prosentin alv.
Prosentin kiristys elintarvikkeiden, rehujen ja ravintola- ja ateriapalvelujen arvonlisäveroon nostaisi valtion verotuloja 172 miljoonalla eurolla vuodessa. Nyt alv on 14 prosenttia.
Arviot ovat staattisia. Niiden mukaisesti yksityinen kulutus säilyy samana hintojen muutoksesta huolimatta ja veronkorotus siirtyy sellaisenaan hintoihin.
Dynaamiset vaikutukset epäselviä
Alv-kiristysten todellisia vaikutuksia on ministeriön mukaan vaikea laskea. Lopulliseen verokertymään vaikuttaisi lopulta monta asiaa. Esimerkiksi veronkiristys vahvistaisi hintojen nousua. Jos kuluttajilla ei ole ostovoimaa, voivat myös erilaisten palvelujen ja tavaroiden ostot vähentyä.
Valtio kerännee tänä vuonna arvonlisäverotuottoja yhteensä 17 miljardia euroa. Viimeksi hallitus nosti kaikkia arvonlisäverokantoja prosenttiyksiköllä vuoden 2013 alussa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
