HS: EU-parlamentin mietintö: Esko Aho ja Paavo Lipponen esimerkkejä ihmisistä, joita Kiina ja Venäjä ovat palkanneet edistämään etujaan – mietinnössä puhutaan eurooppalaiseliitin "kaappaamisesta"
Mietinnössä on heidän lisäkseen pitkä lista muitakin entisiä ja nykyisin talouselämän palveluksessa olevia poliitikkoja.
Esko Aho (kesk) kommentoi HS:lle, että on Suomen kannalta tärkeä kysymys, missä kulkee rjaa siinä, paljonko Venäjän kanssa ollaan tekemisissä. Kuva: Jarkko SirkiäSuomen entiset pääministerit Esko Aho (kesk) ja Paavo Lipponen (sd) on nostettu esiin Euroopan parlamentin tuoreessa mietinnössä.
Mietinnön mukaan he ovat esimerkki eurooppalaispoliitikoista, joita Venäjä ja Kiina ovat palkanneet edistämään etujaan.
Mietinnössä puhutaan eurooppalaiseliitin "kaappaamisesta".
Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.
EU-parlamentin erityisvaliokunta käsittelee ulkomaista sekaantumista EU:n päätöksentekoon.
Mietinnössä on heidän lisäkseen pitkä lista muitakin entisiä ja nykyisin talouselämän palveluksessa olevia poliitikkoja.
Mietinnöstä vastaava latvialainen EU-parlamentaarikko Sandra Kalniete kertoi HS:n haastattelussa marraskuussa pitävänsä erityisen vaarallisena sitä, että Venäjä ja Kiina ovat onnistuneet värväämään eurooppalaisen eliitin edustajia yrityksiinsä.
Lipponen on listalla siksi, että hänen konsulttiyhtiönsä on hoitanut kaasuputki Nord Streamin lobbausta. Samassa yhteydessä mainitaan Saksan liittokansleri Gerhard Schröder.
Nord Streamin enemmistöomistaja on venäläinen energiayhtiö Gazprom.
Lipponen ei halunnut kommentoida parlamentin mietintöä HS:lle.
Aho taas löytyy listalta siksi, koska hän kuuluu venäläisen Sberbank-pankin hallintoneuvostoon toisena ei-venäläisenä edustajana.
Venäjän valtio omistaa pankista puolet.
”Ymmärrän tietysti, että näissä olosuhteissa kaikkia Venäjään liittyviä kytköksiä tarkastellaan ja tällaista keskustelua käydään. Sberbankin kohdalla on tärkeä muistaa, että se on listattu Moskovan lisäksi myös Lontoon ja Frankfurtin pörsseissä, ja sen omistajakuntaan kuuluu paljon länsimaisia toimijoita, kuten Norjan valtion öljyrahasto”, Aho sanoo.
Ahon mukaan on Suomen kannalta tärkeä kysymys, missä kulkee raja siinä, paljonko Venäjän kanssa ollaan tekemisissä.
”Minusta on aivan selvää, että silloin kun poliittisesti päätetään, ettei johonkin osallistuta, niin jokainen yksityinen toimija toimii sen mukaisesti. Kun tulin valituksi, tarkistin totta kai Suomen valtionjohdolta, onko sopivaa ja fiksua olla mukana. Sain vihreää valoa. Nähtiin, että on tärkeä ymmärtää, mitä siinä maassa tapahtuu ja olla tekemisissä Venäjän kanssa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
