Supo pitää terrorismin uhka-arvion ennallaan – huolina heikko tekoälylukutaito ja nuorten kiinnostus väkivaltaan
Supon mukaan Suomi tarvitsisi omia pilviratkaisuja, jotta kriittiset tietojärjestelmämme eivät olisi riippuvaisia muista valtioista.
Suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius esittelemässä Supon kansallisen turvallisuuden katsausta. Kuva: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVASuojelupoliisi (supo) on pitänyt terroriuhka-arvionsa ennallaan viime vuodesta. Supo arvioi kansallisen turvallisuuden katsauksessaan Suomen terroriuhan viisiportaisella asteikolla kohtalaiseksi eli tasolle kolme.
Supon mukaan todennäköisimmän isku-uhkan aiheuttavat radikaali-islamistista tai äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat yksittäiset ihmiset ja pienryhmät.
Länsimaissa on kasvussa erityisesti nuorten ja alaikäisten osuus iskuhankkeisiin osallistuneista. Supon mukaan lasten ja nuorten verkkoympäristöön painottuva radikalisoituminen on ollut huolestuttava ilmiö jo usean vuoden ajan.
”Nuorten osallistumisesta ääriliikkeiden toimintaan on useita vakavia esimerkkejä sekä radikaali-islamistisen että äärioikeistolaisen ideologian kannattajien keskuudesta. Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten yleinen väkivaltakiinnostus johtaa todennäköisesti vakaviin väkivallantekoihin”, katsauksessa sanotaan.
”Kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa päättyy, Suomen turvallisuustilanne mahdollisesti heikkenee entisestään.”
Supo katsoo, ettei Suomen turvallisuustilanteessa ole näkyvissä uusia myönteisiä käänteitä.
”Kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa päättyy, Suomen turvallisuustilanne mahdollisesti heikkenee entisestään. Venäjän suurvaltatavoitteet eivät katoa, mutta sen nykyhetkellä Ukrainaan sidotut tiedustelu- ja vaikuttamisresurssit vapautuvat käyttöön muualla”, Supon päällikkö Juha Martelius kirjoittaa katsauksessa.
Venäjä muodostaa keskeisimmän tiedustelu-uhkan Suomea vastaan. Venäjän tiedustelua kiinnostavat muun muassa Suomen ulkopolitiikka, Nato-jäsenyyden aiheuttamat muutokset, Suomen rajapolitiikka sekä kriittinen ja sotilaallinen infrastruktuuri.
”Suomen sijainti Venäjälle elintärkeän Itämeren ja jatkuvasti merkitystään kasvattavan arktisen alueen välissä takaa Venäjän pysyvän kiinnostuksen. Suomi kiinnostaa useita maita paitsi geostrategisen sijaintinsa myös ulko- ja turvallisuuspoliittisen asemansa ja teknologisen osaamisensa vuoksi”, Martelius kirjoittaa.
Supon katsaus laadittiin ennen viime viikkojen tapahtumia Lähi-idässä.
Tekoälykehitys tarjoaa epäystävällisille valtiollisille toimijoille työkaluja uudenlaiseen ja tehokkaampaan vaikuttamiseen.
Supo peräänkuuluttaa Suomelle omia pilviratkaisuja. Supon mukaan olisi eduksi, jos kriittiset tietojärjestelmämme eivät olisi riippuvaisia muista valtioista.
”Kansallisen turvallisuuden näkökulmasta on tärkeää arvioida, kuinka suuria riippuvuuksia ulkopuolisista palveluntarjoajista voimme hyväksyä. Kaikista kriittisimmän tiedon osalta pilvisiirtymä voi heikentää valtioiden itsemääräämisoikeutta digitaalisessa maailmassa”, katsauksessa sanotaan.
Supon mukaan pilviratkaisuissa pitää arvioida tarkasti etenkin valtionhallinnon kriittisimmän tiedon osalta, jottei Suomen kansalliselle turvallisuudelle aiheudu tarpeettomia riskejä. Riskin muodostavia digitaalisia riippuvuuksia tulee Supon mukaan pyrkiä vähentämään.
Myös tekoälykehitys tarjoaa Supon mukaan epäystävällisille valtiollisille toimijoille työkaluja uudenlaiseen ja tehokkaampaan vaikuttamiseen. Kielimallit ovat esimerkiksi helpottaneet huomattavasti mahdollisuuksia toteuttaa informaatiovaikuttamista tehokkaasti suomen kaltaisilla harvinaisilla kielillä.
”Heikolla tekoälylukutaidolla voi olla vaikutuksia kansallista turvallisuutta uhkaaviin ilmiöihin, jos esimerkiksi kielimallien kanssa käydyt keskustelut syventävät henkilön radikalisoitumista”, katsauksessa sanotaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
