Lapin Kansa: Missä viipyvät itikkapihvit afrikkalaiseen tapaan ja muut hyttysherkut?
Lupaa sääskiruokien kaupallistamiseen tuskin saa, mutta omalla riskillä niitä voi syödä. Tutkija ei virusten vuoksi sitä suosittele.
Inhottava inisijä vai ruuan raaka-aine? Kuva: Pekka FaliJos hyönteisruoka nostaa suosiotaan, miksei hyttysistä voisi valmistaa ruokaa, Lapin Kansa kysyy. Raaka-ainetta Lapissa kyllä riittäisi.
Oppia voisi hakea Afrikasta, missä hyttysistä tehdään pihvejä.
"Todennäköisesti sääsket sopisivat ihmisravinnoksikin. Afrikassa, taisi olla Victoriajärven rannalla, silloin tällöin on suuria sääskiparvia, joista paikalliset ihmiset pyydystävät sääskimassaa ja paistavat niitä pihveiksi", tutkija Pertti Marnila Luonnonvarakeskuksesta kertoo Lapin Kansalle.
Suomessa sääsket kantavat viruksia, jotka eivät välttämättä häviä lämmitettäessä. Siksi Marnila ei hyttysiä itse söisi.
Eläimille sääsket voisivat olla hyvää ravintoa. Esimerkiksi surviaissääsken toukilla pilkitään.
"Niitä voi myös syöttää lemmikeille ja turkiseläimille. Elintarviketuotantoeläinten rehuksi voi tällä hetkellä kasvattaa vain sotilas- ja huonekärpäsiä, jauhopukkeja, kanatunkkaria, kotisirkkoja, trooppisia kotisirkkoja ja kenttäsirkkoja", Marnila sanoo.
Jos EU:ta syytetään monesta asiasta suotta, niin sääskien käytön kaupallisena elintarvikkeena EU käytännössä estää. Lupaa voi toki hakea, mutta se vaatii tietoa sääskien ravintokäytöstä 25 vuoden ajalta.
"Suomalaisten lajien suhteen ei sellaista tietoa ole saatavissa. Lisäksi luonnossa pitäisi tarkasti tietää, mitä lajia sieltä tulee valikoineeksi."
Lapin Kansan juttu:
Lapin ruokakaupoista saa jo sirkkaleipää, mutta missä viipyy sääskileipä?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
