Luonnonvara-alojen suosion lasku näkyy jo ammattikoulujen opiskelijamäärissä. Tuorlassa ja Paimiossa maatalouden vuosikurssit on kuitenkin saatu käyntiin tavalliseen tapaan. Kuva: Stiina Hovi
Livian luonnonvara-alojen suosio romahti – taustalla leikkauksia ja yhteishaun uudistus
Ammatillisen koulutuksen leikkaukset höyläsivät Livian budjetista neljänneksen.
Kuva: Stiina HoviAmmattiopisto Livian luonnonvara-alojen suosio ensisijaisina hakukohteina on romahtanut viime vuosina.
Varsinaissuomalaisen ammattiopiston taustalla toimivan Peimarin koulutuskuntayhtymän johtajan Ilkka Harkkilan mukaan keväällä 2014 voimaan tullut yhteishaun uudistus on osittain laskeneiden lukujen taustalla.
”Se on yhtenä tekijänä vaikuttamassa, mutta koko selitys se ei varmaan ole, sillä ammatillisen koulutuksen hakijamäärät ovat laskeneet kautta linjan”, hän miettii.
Uudistuksen jälkeen ammatillisen tai ylioppilastutkinnon jo suorittaneet eivät enää ole saaneet osallistua yhteishakuun. Heidät on sen sijaan ohjattu ammatillisten oppilaitosten aikuiskoulutustarjontaan.
Hämmentävää on, ettei ainakaan Liviassa uudistus ole näkynyt vastaavana kasvuna aikuiskoulutuksen suosiossa.
”Onkohan sitten ihmisiä, jotka eivät nyt tiedä, että heidän pitäisi hakea toista linjaa pitkin?”, Harkkila miettii.
Heikentynyt hakijamäärä näkyy luonnollisesti myös vuosikurssien koossa. Liviassa kurssit on saatu käyntiin kautta linjan, mutta kaikkialla ei olla yhtä onnekkaita.
”Aika monella oppilaitoksella on jäänyt jopa paikkoja täyttämättä”, Harkkila huomauttaa.
Ammatillisen koulutuksen suosion hiipuminen on kulkenut käsi kädessä rahoituksen leikkausten kanssa. Kuluvalla hallituskaudella Livian budjetista on höylätty jopa neljäsosa.
Tavoitteena on, että leikkaukset näkyisivät mahdollisimman vähän opiskelijoiden arjessa, ja kontaktiopetuksen määrä on pystytty pitämään Liviassa ennallaan.
Yt-neuvottelut ja investointien lykkääminen näkyvät kuitenkin väistämättä koulutuksen laadussa. Toisaalla on jouduttu kovempiinkin toimiin.
”Paikkoja on laitettu kiinni luonnonvara-alallakin. Sillä tavalla pudotuspeli on jo käynnissä”, Harkkila huokaisee.
Leikkausten ohella huolta aiheuttaa viime silauksia vaille valmis esitys muutoksista ammatillisen koulutuksen rahoitukseen.
Suunnitelluissa muutoksissa kokonaisten alojen, kuten luonnonvara-alan, rahoitus päätetään valtion tasolla muun muassa koko maassa suoritettujen tutkintojen perusteella.
Tämä potti jaetaan kouluille sen perusteella, miten ne itse suoriutuvat kyseisen alan kouluttajina.
Tällainen muutos vähentää Harkkilan mukaan rahoituksen ennakoitavuutta. Vaarana on myös, että muutos käynnistää kamppailun rahoituksesta, jossa opiskelijoita houkutellaan muullakin kuin opetuksen laadulla.
”Tällaisesta uhkakuvasta on puhuttu, jossa joku koulu alkaa tehtailemaan tutkintoja”, Harkkila toteaa.
Vaikka koulut joutuvat heikkenevän kiinnostuksen johdosta houkuttelemaan oppilaita aktiivisesti, uskoo Harkkila kuitenkin suomalaisen koulutuksen selkärankaan.
”Olisi moraalitonta houkutella opiskelijoita alalle, joka ei työllistä.
Vaikka leikkausten on luvattu jo loppuvan, aiheuttaa uuden rahoitusmallin viipyminen itsessään epävarmuutta.
Nyt ammattiopistojen johdossa toivotaankin, että tarkat kaavat tulevien lukuvuosien rahoituksen laskemiseksi julkaistaisiin mahdollisimman nopeasti.
Sen lisäksi, että tulevaa toimintaa on hankala suunnitella ilman tarkkoja lukuja, voi Harkkilan mukaan epävarmuus ja sitä seuraava kielteinen julkisuus vaikuttaa myös hakijamääriin.
”Lainsäädännön vellominen ei ainakaan auta sitä tilannetta”, hän huomauttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
