Brexit ei ole ensimmäinen ero - Grönlanti erosi Euroopan yhteisöstä jo vuonna 1984: "Emme halunneet liittyä alun perinkään"

Itsenäisyys kiinnostaa Grönlannissa, sillä se voisi auttaa saarta monipuolistamaan elinkeinorakennetta. Nykyisin talous on liikaa kalastuksen varassa. Kuva: Alun Richardson

Britannia ei ole ensimmäinen alue, joka eroaa Euroopan maiden yhteisöstä. Ensimmäinen oli Grönlanti vuonna 1984.

Se liittyi vuonna 1972 Tanskan mukana EU:n edeltäjään Euroopan talousyhteisöön (EEC). Kansanäänestys EEC-erosta järjestettiin vuonna 1982, ja eroneuvottelut kestivät kaksi vuotta.

”Emme olisi halunneet liittyä alun perinkään. Eroamalla saimme hallinnan kalavesiimme. Jäseninä emme edes tienneet, kuka meidän vesillämme kalastaa”, Grönlannin EU-edustuston johtaja Mininnguaq Kleist sanoo.

Britannia toki on ensimmäinen eroava maa, sillä Grönlanti on osa Tanskaa.

Grönlannilla on kuitenkin vahva itsehallinto ja sen piti – aivan kuten Britanniankin – neuvotella sekä irtautuminen että uusi suhde EU:n kanssa.

”Britannia tekee viisaasti, jos neuvottelee ensin eron ja sitten vasta uuden suhteen. Me yritimme tehdä molemmat yhtä aikaa ja se oli vaikeaa”, Kleist sanoo.

Neuvotteluprosesseja ei voi verrata toisiinsa, sillä Grönlannin sopimus oli paljon yksinkertaisempi kuin mitä Britannian tulee olemaan.

Eroa oli myös Unioniin liittymisessä. Britannia on itse hakeutunut EU:iin, kun Grönlanti liitettiin siihen väkisin.

”Äänestimme silloin liittymistä vastaan, mutta Tanskan enemmistö puolesta”, Kleist kertoo.

Politico-lehden mukaan Britannian ja EU:n täytyy käydä läpi 20 833 lakia ja sääntöä. Neuvotteluille on varattu aikaa kaksi vuotta.

Käytännössä jokaisena arki­päivänä täytyy sopia noin 40 kohdasta.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junc­ker ei usko kahden vuoden riittävän.

”Neuvotteluista tulee vaikeita. Eroa ei ole ilman taloudellisia seurauksia”, Juncker sanoi Wall Street Journalin mukaan.

Brittien on esimerkiksi neuvoteltava Grönlannin kanssa uudet kalastussopimukset.

”Britannia tuo kalaa. He eivät niin paljoa kalasta mutta ostavat paljon. Haluamme pääsyn markkinoille sinne”, Kleist sanoo.

Jos kaksi neuvotteluvuotta ei riitä, sopimusta EU:n kanssa ei ehkä tehdä lainkaan. Britannian pääministerin Theresa Mayn mukaan se olisi parempi kuin huono sopimus.

Maataloudelle sellainen tilanne olisi kuitenkin erittäin haitallinen, Britannian tuottaja­järjestö NFU varoittaa.

Grönlannille tärkeintä neuvotteluissa oli kalastus. Käytännössä Grönlanti myi aluevesiensä kalastusoikeuksia EU:lle. Silti sopimuksen teossa meni kaksi vuotta.

Nyt Grönlannilla on vapaakauppasopimus EU:n kanssa ja EU maksaa kalastusoikeuksista noin 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Lopulta EU ei pitänyt Grönlantia niin tärkeänä, että olisi tehnyt neuvotteluista vaikeita. Kalastuskorvauksista sovitaan edelleen vuosittain.

EU ei Grönlannin erossa menettänyt yhtään kansalaista, sillä grönlantilaiset ovat Tanskan kansalaisia. Pinta-alaa EU sen sijaan menetti lähes puolet.

Grönlannin parlamentissa oli syksyllä aloite, että saari liittyisi takaisin Euroopan unioniin. Ehdotus kaatui suurella enemmistöllä.

Enemmän kiinnostaa itsenäisyys.

”Parlamentti esitti viime vuonna, että hallitus valmistelisi perustuslakia itsenäisyydestä. Färsaarilla on jo perustuslakiesitys, ja siellä äänestetään itsenäisyydestä ensi vuonna.”