Mäki-Marttila muuntui maatilasta huono-osaisten nuorten asumiskodiksi
Helena ja Matti Marttila ovat lapseton pariskunta, joka halusi eläkepäivillään tarjota kodinomaisen, vakaan kasvuympäristön epävakaista oloista ponnistaville ongelmanuorille. Timo Aalto Kuva: Viestilehtien arkistoLAIHIA (MT)
Lapseton pariskunta Helena ja Matti Marttila jäi 1990-luvulla eläkkeelle maatilan töistä.
”Viljelin maata vuodesta 1956 aina vuosituhannen vaihteeseen saakka. Kun eläkepäivät koittivat, alettiin miettiä, mitä uutta käyttöä tälle Mäki-Marttilan maatilalle ja rakennuksille voisi olla”, Matti Marttila muistelee.
Ajatus nuorisokodista syntyi hevoslenkillä.
”Se oli vuosi 1999, ja olin hevosen kanssa liikkeellä metsäautotiellä. Sain ajatuksen, että voisimme luovuttaa kotitilamme ja -talomme sellaisille lapsille, joilla ei ole turvallista kotia”, hän sanoo.
”Istahdin kotona kahvipöytään ja totesin vaimolle, että meillä on koti, muttei lapsia. Ja tuolla on niin paljon lapsia ilman kotia. Helena oli asiasta samaa mieltä.”
Helena ja Matti Marttilan säätiö perustettiin virallisesti vuonna 2002 turvattomista olosuhteista tulevien lasten auttamiseen.
Pariskunta muutti 2000-luvun alussa Laihian keskustaajamaan, ja Mäki-Marttilaa alettiin valmistella uuteen käyttötarkoitukseensa.
”Ajatuksena oli ensin perustaa kokonaan oma perhekoti. Sellainen olisi kuitenkin edellyttänyt kokopäiväistä omaa henkilökuntaa ja työpanosta. Käytännöllisimmäksi ratkaisuksi osoittautui säätiön omistaman kiinteistön vuokraaminen asumiskoti Puron käyttöön”, säätiön toiminnassa vuodesta 2007 ollut ja puheenjohtajana vuodesta 2009 toiminut Mertsi Saarela kertoo.
Varsinaista asumiskotitoiminnan alkamista edelsi Mäki-Marttilan maatilamiljöön remontointi ja kunnostus vuosina 2004–2005.
”Tiloille, jossa psykiatrista nuorisokotitoimintaa harjoitetaan, on olemassa tarkat mitoitukset ja vaatimukset. Tarvittiin lisää huonetilaa, joten koko päärakennuksessa tehtiin mittava ja kallis remontti”, Saarela sanoo.
”Vaatimuslista oli valtavan tiukka, mutta pysyimme siinä jokaista yksityiskohtaa myöten. Asumiskotitoiminta käynnistyi sitten vuonna 2007”, Helena Marttila toteaa.
Mäki-Marttilaa remontoitiin vielä toistamiseen vuonna 2011. Tuolloin tehtiin myös uusia laajennuksia.
”Viimeisin investointi oli satojen tuhansien eurojen arvoinen. Säätiössä on huolehdittu siitä, että olosuhteet lapsille ja nuorille ovat parhaat mahdolliset”, Saarela painottaa.
Asumiskoti Puron Mäki-Marttilan yksikkö on räätälöity seitsemälle 12–18-vuotiaalle nuorelle.
Mäki-Marttila tarjoaa lisäksi palveluita myös 18–21-vuotiaille jälkihuollossa oleville nuorille. Yksikössä on ympärivuorokautinen valvonta, eli aikuinen on aina läsnä ja tukena.
”Tämä paikkahan on paras maailmassa. Kovia kokeneet nuoret voivat rauhoittua luonnon helmassa ja olla tekemisissä kotieläinten kanssa. Maaseutu tarjoaa turvallisen ympäristön”, Matti Marttila sanoo.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
