A.I. Virtasen kehittämä suola toi Valiolle lyömättömän edun voinvientiin

Voita valmistuu. Kuva: Johannes Tervo

Seinäjoen tehtaan tunnusmerkit on sijoitettu tehtaan pihalle. Kuva: Johannes Tervo

Valion historian ehkä tärkein keksintö oli yrityksen tutkimusjohtajan, Nobel-palkitun A. I. Virtasen voisuola vuonna 1925.

Voisuolattu voi säilyi vuosikausia hyvänmakuisena ja toi Valiolle lyömättömän vienti­edun vaikkapa ruotsalaisiin nähden kymmeniksi vuosiksi.

Voista tuli meijerien vienti­tuote jo 1600-luvulla, ja 1800-luvulla se nousi yhtä tärkeäksi kuin puutavara. Eniten voita vietiin Venäjälle ja Englantiin.

Valio perustettiin vuonna 1905 itsenäisten osuuskuntien yhteiseksi Voinvientiosuuskunta Valioksi.

Vuonna 1917 Suomessa vallitsi huonojen kesien vuoksi ankara elintarvikepula. Turussa syntyi voikapina, ja Valion Turun varasto vallattiin kansan vaatiessa voita.

Kapinasta ja vuoden 1918 kansalaissodasta selvittiin ja Valion voin vienti alkoi vuonna 1921, kun Suomen viranomaiset poistivat voinviennin rajoitukset.

Englannissa haluttiin hapatetusta kermasta tehtyä hapanta voita, mutta se ei oikein kestänyt 2–3 viikon laivamatkaa Suomesta. Voin laatu jäi huonoksi.

Valion tutkimusjohtaja Artturi Ilmari Virtanen ratkaisi asian. Normaaliin suolaan lisättiin neutralisoivia puskurisuoloja. Voin pH eli happamuus nousi 4,5:stä tasolle 6,5–7. Silloin paha maku hävisi ja voita pystyttiin varastoimaan jopa vuosia ilman makuvirheitä.

Voisuola oli loistava keksintö ja teollisuusvakoilun kohde. Samantapaisia tuotteita tuli muualta markkinoille vasta parikymmentä vuotta Virtasen keksinnön jälkeen.

1930-luvun lamavuosina voi pelasti Valion ja suomalaisen maidontuotannon.

Virtanen ei saanut taloudellisesti merkittävämmästä keksinnöstään Nobelia. Sen hän sai vuonna 1928 kehittämästään happoliuoksesta, jolla parannettiin karjan rehun laatua. Päinvastoin kuin voisuolassa, siinä rehun pH:ta alennettiin alle 4:n tasolle.

Kemian Nobelin palkinnon Virtanen sai vuonna 1945. Laboratoriota Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun biokemian professori johti vuodesta 1921 vuoteen 1970.

1960-luvulla maidon tuotanto kasvoi ja Suomessa puhuttiin voivuoresta. Voin vientiin myönnettiin tukea, peltoja pantiin pakettiin ja pikkuhiljaa vuori loiveni Suomen EU-jäsenyyteen vuoteen 1995 mennessä.

Valio julkisti pehmeän Voimariinin vuonna 1979, kun rasvalaki muuttui ja voin ja kasviöljyn yhdistelmän myynti sallittiin.

EU-koukeroista kertoo se, että vuonna 2005 Voimariini muuttui Oivariini-nimiseksi, koska voi-sanaa ei saanut käyttää, jos tuotteessa oli kasvisrasvaa.