Ruotsalainen teräsyhtiö SSAB aikoo päästä eroon teräksen valmistuksen hiilipäästöistä vuoteen 2045 mennessä sekä Ruotsin että Suomen tehtailla

Metallinjalostuksen tuotantokustannuksista keskimäärin 38 prosenttia syntyy sähköstä. Kuva: Meri Vilen

Ruotsalainen teräsyhtiö SSAB aikoo päästä eroon teräksen valmistuksen hiilipäästöistä vuoteen 2045 mennessä sekä Ruotsin että Suomen tehtailla. Pohjois-Ruotsiin rakennettavan koelaitoksen rakennustyöt yhtiö aloittaa tänä kesänä.

Luulajaan rakennettavan koelaitoksen odotetaan valmistuvan ensi vuonna. Uutta prosessia on määrä tutkia vuoteen 2024 asti ja teollisen mittakaavan laitoksen on tarkoitus käynnistyä vuonna 2025.

Ensimmäisen laitoksen paikaksi valikoitui Pohjois-Ruotsi muun muassa sen takia, että siellä on runsaasti vesivoimaa, sillä kehitteillä oleva tekniikka vaatii paljon sähköä.

"Siirtyminen päästöttömään teknologiaan todennäköisesti kolminkertaistaa sähkönkulutuksen teräksen tuotannossa. Kyse on valtavista sähkömääristä", selventää Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen.

Kehitteillä olevassa Hybrit (HYdrogen BReaktrough Ironmaking Technology) -tekniikassa hapen poistamiseen rautaoksideista käytetään vetyä hiilen sijaan. Vetyä tuotetaan vedestä elektrolyysin avulla, joka tapahtuu sähkön voimalla. Vedyn varastointi luo omat haasteensa, sillä kyseessä on hyvin räjähdysaltis kaasu.

Uuden teknologian käyttöönotto leikkaisi merkittävän määrän maailman hiilipäästöjä, sillä terästeollisuuden päästöt muodostavat noin 10 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä . Raahen-tehdas muun muassa tuottaa tällä hetkellä seitsemisen prosenttia Suomen kaikista hiilipäästöistä. Noin 90 prosenttia tehtaan päästöistä syntyy masuuneista, loput pääosin lämmitysuuneista sekä sisäisistä kuljetuksista. Projektin edetessä Raahen tehtaan masuunit on määrä vaihtaa päästöttömiin sitä mukaa, kun ne ovat uusimisen tarpeessa 2030-luvulla.

Hybrit-laitoksen piipusta ilmakehään pääsisi pelkkää vesihöyryä. Vetyprosessi tuottaa rautasientä, johon voidaan ennen teräkseksi jalostamista vielä lisätä kierrätysmetallia. Jotta tuotannosta saadaan hiilivapaata, pitää prosessiin tarvittava sähkö tuottaa päästöttömästi.

"Hybrit hankkeessa ovat mukana myös kaivosyhtiö LKAB ja energiayhtiö Vattenfall sekä vahva tutkimuskonsortio. Hanke on linjassa Euroopan komission ilmastotavoitteiden kanssa ja Ruotsin valtio tukee sitä voimakkaasti", kertoo SSAB Europen tuotannosta vastaava johtaja Sakari Kallo.

Teknologian kypsymisen odotetaan laskevan vetyteräksen tuotantokustannuksia niin, että lopputuotteen hinta on kilpailukykyinen perinteisellä menetelmällä valmistettuun teräkseen nähden. Toisaalta myös hiilidioksidipäästöjen hintaan on odotettavissa korotuksia EU:n päästökaupassa tulevina vuosikymmeninä.

"Päästöoikeuden hinta on jo noussut 285 prosenttia parin vuoden sisällä ja nousun odotetaan jatkuvan uuden päästökauppalain myötä", Järvinen täsmentää.

Sähkö muodostaa tällä hetkellä keskimäärin 38 prosenttia metallinjalostuksen kustannuksista ja uusien teknologioiden myötä osuus kasvaa, kertoo Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen.

Sähköistämällä voidaan vähentää päästöjä vain siinä tapauksessa, ettei sähkön hinta nouse kestämättömästi kilpailijamaihin verrattuna.

Päästöoikeuskustannuksia kompensoidaan niille teollisuudenaloille ja prosesseille, joiden kansainvälinen kilpailukyky vaarantuu sähkön hinnankorotuksen takia.

EU:n valtiontukisääntöjen mukaan kompensaatio on korkeintaan 70–80 prosenttia sähkön hinnassa maksetusta päästöoikeuskustannuksesta. Suomen lain perusteella kompensaation suuruus on käytännössä kuitenkin vain 20–30 prosenttia.

Teräksen tuonti Eurooppaan on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2009. Teräksen valmistus tuontimaissa kuten Turkissa, Indonesiassa ja Venäjällä tuottaa huomattavasti enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kotimaiseen valmistukseen verrattuna.

"Tilanne johtaa siihen, että Suomessa ja Euroopassa käytettävän teräksen hiilijalanjälki on suurempi kuin kotimaassa valmistetun", Järvinen muistuttaa.