Huonekalujen tuonti kasvaa rajusti, vienti polkee paikallaan

Andrius Korolainen verhoili lepotuolia Askon tehtaassa Lahdessa viime tiistaina. Kuva: Kimmo Haimi

Kuva: Jukka Pasonen

Harlekiini-klassikkotuolin rungot tehdään taivutetusta koivuvanerista. Kuva: Kimmo Haimi

Mallipuusepältä eivät työkalut lopu. Kuva: Kimmo Haimi

Aatu Viljanen ja Jarno Paulus valmistavat kannellisen rahin runkoa Askon tehtaalla. Kuva: Kimmo Haimi

Huonekalualalla pärjäävät yhä enemmän erikoistuneet yritykset. Halvoissa massatuotteissa suomalaistehtaat eivät pysty kilpailemaan esimerkiksi Ikean kanssa ja se näkyy tuonnin rajuna kasvuna.

Myös vienti kasvoi vuoden 2013 jälkeen, työ- ja elinkeinoministeriön toimialakatsauksessa todetaan. Ennakkotietojen mukaan kasvu kuitenkin pysähtyi viime vuonna.

Vuonna 2017 vienti kasvoi 19 prosenttia ja tuonti 18 prosenttia edellisvuodesta. Huonekaluteollisuuden liikevaihto kasvoi kuusi prosenttia 1,16 miljardiin euroon. Yrityksiä on 840 ja ala työllistää noin 8 000 henkilöä.

Alan kannattavuus on katsauksen mukaan parantunut ja muotoiluun ja suunnitteluun erikoistuneet yritykset erottuvat kilpailussa edukseen. Alan yritysten mediaanin eli kannattavuusjärjestyksessä keskimmäisen yrityksen liikevoittoprosentti oli vain yksi prosentti, mutta useana vuonna sitä ennen se oli nollassa tai miinuksella.

Eniten Suomesta vietiin huonekaluja Ruotsiin, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin.

Verrattuna vuosituhannen vaihteeseen vienti on vähentynyt rajusti. 20 vuotta sitten vienti ja tuonti olivat lähes samansuuruiset, noin 300 miljoonaa euroa. Nyt viennin arvo on 140 miljoonaa euroa ja tuonnin 560 miljoonaa. Alan markkinajohtaja Ikea ei osta Suomesta alihankintana huonekaluja enää lainkaan.

Julkisten konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus, keittiökalusteet ja kodin kalusteet ovat Suomessa lähes yhtä suuria osa-alueita. Isku ja Martela ovat suurimpia Suomessa toimivia konttorikalustajayhtiöitä, keittiöistä isoja ovat ulkomainen Novart ja markkinajohtaja, kotimainen Puustelli sekä kodinkalusteissa muun muassa Indoor eli Asko ja Sotka, Pohjanmaan Kaluste sekä Unico.

Toiminnanjohtaja Janne Liias Puuteollisuusyrittäjät ry:stä toteaa katsaukseen tekemässään tulevaisuudenkuvassa, että nyt ollaan tekemässä historiaa, kun tuonti nousee ennätyslukemiin. Eniten tuodaan Virosta, Kiinasta, Saksasta, Puolasta ja Ruotsista.

Hän pohtii myyntikatteiden uudistamista raha- eikä kerroinpohjaiseksi, mikä helpottaisi kalliimpien suomalaisten tuotteiden kilpailuasemaa.

"Entäpä jos tuotteiden kate olisikin sama, vaikka ostohinta olisi kaksi kertaa isompi? Kun esimerkiksi 100 euron tuontituolille laitetaan kertoimeksi 3, muodostuu hinnaksi 300 euroa. Samalla kaavalla kotimaiselle 200 euron tuolille hinnaksi tulee 600 euroa.

Entä jos kummallakin olisi sama 200 euron kate, eli tuontituolin hinta olisi 300 ja kotimaisen 400 euroa? Todennäköisesti kotimainen tuoli myisi 100 euron hintaerosta huolimatta paremmin ja verot jäisivät Suomeen."

Kirjahyllyt vähentyvät tulevaisuuden kodeissa, voittajia ovat päivittäistä elämää helpottamaan tarkoitetut älyhuonekalut, joihin on yhdistetty uusinta teknologiaa, Liias arvioi.

Indoorin toimitusjohtajan Pasi Kohmon mukaan huonekaluala toimii nykyisin varsin tuotelähtöisesti eli keskitytään huonekalujen myyntiin. Muita kuluttajien palveluita, esimerkiksi sisustusta, suunnittelua tai kuljetuksia tarjotaan melko vähän. Jatkossa ala kehittynee enemmän palvelujen tarjoamisen suuntaan.

Indoorin kahdesta ketjusta Sotka keskittyy enemmän edullisempiin huonekaluihin ja Asko laatuun. "Molemmissa pidetään kuitenkin hintaan nähden huolta hyvästä laadusta", Kohmo sanoo. Kotimaisen tuotannon osuus Askon myynnistä on reilusti yli puolet, Sotkan myynnistä reilusti alle.

Jatkossa yhtiö aikoo kasvaa kodin sisustajana edelleen.