
Ministereiden tulkinnat samasta turveselvityksestä eroavat kuin yö ja päivä – kovennetaanko alan verotusta syksyllä?
Elinkeinoministeri Lintilä arvioi Afryn selvityksen perusteella turpeen energiakäytön puolittuvan markkinaehtoisesti. Ympäristöministeri Mikkonen vaatii yhä turpeelle kovaa veronkorotusta syyskuun budjettiiriihessä.
Sateet ovat haitanneet turpeennostoa useilla paikkakunnilla. Vapo nosti turvetta Mikkelin Viransuolla kuluvalla viikolla. Kuva: Petteri KivimäkiTyö ja elinkeinoministeriön tilaama ja vasta julkaistu Afry Management Consultingin kattavaa turveselvitystä johtopäätöksineen tulikitaan täysin eri tavoin. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) päätyvät täysin ristiriitaisiin politiikkatulkintoihin.
"Selvitys osoittaa, että hallituksen politiikka toimii ja turpeen energiakäyttö näyttäisi puolittuvan nykyisin ohjauskeinoin markkinaehtoisesti hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Selvitys antaa hyvää pohjaa hallituksen energiaveropäätösten tueksi", arvioi elinkeinoministeri Mika Lintilä selvityksen tuloksia TEM:n tiedotteessa.
Maaseudun Tulevaisuus uutisoi jo keskiviikkona lehdessä ja verkossa työ- ja elinkeinoministeriön tilaamasta Afry Management Consultingin selvityksestä turpeen energiakäytön kehityksestä Suomessa.
Myös Energiateollisuus ry arvioi selvityksen tulosten perusteella, että "turpeen käyttö on vähenemässä ennakoitua nopeammin. Hallituksen asettaman turvetyöryhmän tilaaman selvityksen mukaan turpeen käyttö on puolittumassa jo 2020-luvulla, ja tippuu 30 prosenttiin nykytasosta 2030 mennessä. Hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi käytön puolittuminen seuraavan kymmenen vuoden aikana."
"Turpeen käytön väheneminen on ennakoitua nopeampaa", toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
"Päästökauppa on nostanut turpeen kustannuksia, mutta ennen kaikkea kyse on siitä, että alan yritykset haluavat tehdä voitavansa ilmastonmuutoksen torjumiseksi."
TEM arvioi tiedotteessaan, että turpeen käyttö ja sen poltosta syntyvät hiilidioksidipäästöt laskevat Suomessa vähintään 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä markkinaehtoisesti ja kevyillä veronkorotuksilla. Kuva: Kuvakaappaus TwitteristäYmpäristöministerii Krista Mikkonen (vihr.) twiittasi oman johtopäätöksensä samaisesta turveselvityksestä. Mikkosen tulkinta on se, että turpeen verotusta on nostettava budjettiriihessä:
"Nykyisen verotason tuplaaminenkaan ei takaa edes energiaturpeen käytön puolittumista 2030 mennessä, jos päästökaupan hinta on matala."
Afryn analyysissa päästöoikeuden hinta ei missään käytetyissä skenaariotarkasteluissa pudonnut matalalle tasolleen, jolla se vuonna 2017 oli 5,75 euroa hiilidioksidin päästöoikeustonnilta. Päästöoikeustonnin nykytaso on noin 23 euroa tonnilta, ja peruskenaariossa hinta nousisi markkinoilla 34 euroon vuoteen 2030 mennessä. Matalan tason skenaarioissa Afry on arvioinut päästöoikeuden hinnan olevan 20 euroa ja korkean päästöoikeuden hintaskenaariossa 55 euroa tonnilta.
Afryn kaikissa skenaarioissa päästöoikeuden hintataso nousee vuoteen 2040 nykytasoltaan.
Suomen Luonnonsuojeluliitto epäilee Mikkosen tavoin markkinoiden toimintaa. Luonnonsuojeluliiton mielestä turpeen poltolle tulisi asettaa selkeä päättymispäivä. Liitto otti selvitykseen kantaa tiedotteessaan. Liitto ajaa turpeen polton lopettamista. Myös Luonnonsuojeluliitto kuuluu jäsenenä työ- ja elinkeinoministeriön turvetyöryhmään.
Afryn selvitys on tilattu turvetyöryhmän käyttöön.
Energiateollisuus ry:n jäsenyhtiöltään saamat tiedot osoittavat, että turpeen käytön vähenemistä nopeuttavat investointipäätökset ovat lisääntyneet vuoden 2020 aikana, kun yhtiöt ovat sopeuttaneet suunnitelmiaan hallitusohjelman ilmastotavoitteisiin. Kuva: Petteri KivimäkiTEM arvioi tiedotteessaan, että turpeen käyttö ja sen poltosta syntyvät hiilidioksidipäästöt laskevat Suomessa vähintään 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä markkinaehtoisesti päästöoikeuden hinnan noustessa ja jo kevyiden veronkorotusten avulla. Ainoastaan tilanteessa, jossa päästöoikeuden hinta ei nousisi ja turpeen verotukseen tehtäisiin skenaarioista kevyempi korotus, turpeen kilpailukyky olisi lähellä metsähaketta vuonna 2030. Arvio sisältyy suunnittelu- ja konsultointiyhtiö Afry:n työ- ja elinkeinoministeriölle tekemän selvityksen skenaarioihin.
Afry on entinen ÅF Pöyry, kansainvälinen suunnittelu- ja konsultointointitoimisto.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
