Talous

TEM:n ennen julkaisematon selvitys paljastaa, että energiaturpeen poltto romahtaa

Turpeen korvaamiseksi kokonaan tarvittaisiin 5–6 miljoonaa kiintokuutiota puuta, mikä vastaa ison sellutehtaan puunkäyttöä.
Petteri Kivimäki
Vapon turvetuotantoa Mikkelin Viransuolla. 15 tonnin kuorma kerrallaan siirtyy kuorittuna turvekerroksena kasoihin ja siitä jatkossa lämmöntuotantoon.

Työ - ja elinkeinoministeriön tilaama turveselvitys vahvistaa turpeen energiakäytön vähenevän markkinaehtoisesti jo vuoteen 2025 mennessä. Hallitusohjelman tavoitteena on puolittaa turpeen käyttö vuoteen 2030 mennessä.

Turpeen energiakäytön ratkaisee päästöoikeuden hinta, joka on noussut noin 23 euroon päästetyltä hiilidioksiditonnilta. Turpeen poltosta syntyvät hiilidioksidipäästöt (CO2-) laskevat vähintään 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä kaikissa skenaarioissa, lukuun ottamatta matalan päästöoikeuden ja kevyemmän veronkorotuksen skenaariota.

Päästöoikeuden hinnan perusskenaariossa turpeen kulutus laskee jo vuonna 2025 noin kolmasosaan verrattuna vuosien 2016–2018 kulutukseen. Tässä AFRY:n perusskenaariossa päästöoikeuden hinta nousee vuoteen 2025 mennessä 32 euroon päästötonnilta. Vuonna 2030 CO2-päästötonni maksaa 34 eroa ja vuonna 2040 kaukolämpökattilan päästötonni maksaa 50 euroa.

Kansainvälisen suunnittelu- ja konsultointiyhtiö AFRY Management Consultingin kattava selvitys perustuu Suomen noin 260 turvetta polttoaineena käyttävän kattilakannan tekniseen analyysiin.

Tyypillisesti turvetta poltetaan sivupolttoaineena kaukolämmön ja yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannossa.

AFRY:n vielä julkistamaton turveselvitys on tukena, kun hallituksen asettama turvetyöryhmä arvioi energiaturpeen mahdollisia veromuutoksia ja niiden vaikutuksia esimerkiksi puupohjaisiin biopolttoaineisiin. AFRY:n johtopäätökset tukevat myös Energiateollisuuden jo aiemmin tekemää arviota: energiaturpeen käyttö vähenee markkinaehtoisesti ja hallitusohjelman tavoitteisiin nähden etuajassa jo vuoteen 2025 mennessä.

Nopea turpeesta luopuminen vaatisi arviolta noin 150–250 miljoonan euron luokkaa olevat investoinnit. Se johtaisi myös turvetuottajilla merkittäviin tuotanto-omaisuuksien alaskirjauksiin.

Suomen 20 suurinta kaukolämmöntuottajaa, niin sanottu Ranka-ryhmä, julkaisi 17. elokuuta avoimen kirjeen. Siinä yhtiöt esittivät huolensa poliittisesta keskustelusta, jonka mukaan turpeen energiaverotusta tulisi nostaa ja jopa uusiutuvan puuenergian käytölle tulisi asettaa vero:

"Toimialan nykyisen tavoitteen mukaan turpeen energiakäyttö Suomessa on vuonna 2030 alle 5 TWh, eli noin kolmannes nykykäytöstä. Jos turpeen energiakäyttö lopetetaan tätä nopeammin, nopea puun energiakäytön kasvu johtaa väistämättä jalostuskelpoisen puun polttoon ja tuontipolttoaineiden käytön kasvattamiseen."

Nopea siirtyminen turpeesta puupohjaisiin biopolttoaineisiin vaikuttaa polttoaineiden hintasuhteisiin ja teollisuuden kuitupuun hintaan. AFRY:n arvion mukaan "korkeimmillaan puustamaksukyky lämpölaitoksilla korkean päästöoikeuden tapauksessa on riittävä kilpailemaan mistä tahansa metsäjakeesta."

AFRY tuo johtopäätöksissään esille hintavaikutuksen puumarkkinoille. Turpeen korvaamiseksi tarvitaan puupohjaisia biopolttoaineita lämmön- ja sähköntuotantoon 10–12 TWh eli 5–6 miljoonaa kiintokuutiota puuta. Määrä vastaa ison sellutehtaan käyttöä.

Puuta alkaa ohjautua polttoon sellunkeiton sijaan tai metsäteollisuus maksaa puuraaka-aineestaan korkeamman hinnan.

Turpeella on energiakäytön lisäksi myös muita käyttökohteita. Energiaturpeen noston yhteydessä voidaan nostaa vähemmän maatunutta pintakerrosta, jota käytetään kasvualustana ja kuivikkeena. Kasvualustaksi ja eri kuivikelajeiksi sopivien turvejakeiden korjaamisen taloudellinen kannattavuus puolestaan perustuu vahvasti siihen, että niitä tuotetaan energiaturpeen korjaamisen yhteydessä.

Energiaturpeen käytön vähentyessä myös kotimaisen kasvu- ja kuiviketurpeen käyttö vähenee. Turvetta voidaan hyödyntää myös muun muassa aktiivihiilen valmistuksessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön turvetyöryhmän käyttöön nyt valmistunut selvitys tuo toisen näkökulman Sitran 23. kesäkuuta julkistamaan "Turpeen käytöstä luopuminen" -työpaperiin. Sitra esitti, että turvetta voidaan jo nyt korvata muilla lämmöntuotannon tavoilla kuten esimerkiksi lämpöpumpuilla.

Fakta:

Turpeen rikki estää kattiloiden ruostumisen

Turvetta käytetään tyypillisesti monipolttoainekattiloissa, joissa voidaan käyttää useita erilaisia polttoaineita.

Turve sisältää rikkiä, joka pienissä määrin on tarpeellista estämään kattilan korroosiota.

Ruostuminen aiheutuu useiden biomassojen sisältämästä kloorista.

Puuhaketta poltettaessa turpeen vaihtoehtona käyttää kattiloissa tuontirikkiä.

Juttua on korjattu 27.8.2020 kello 21:27 otsikon ja Afry:n selvityksessä käytettyjen laskennallisten veronkorotusoletusten osalta. Arvioidessaan turpeen tulevaa energiakäyttöä Afry käytti skenaarioissaan turveveron matalampaa ja korkeampaa korotusta eri päästöoikeuksien hintatasoilla. Juttuun on myös lisätty TEM:n linkki 26.8. julkaistuun raporttiiin.

Lue lisää:

Turpeen poltto loppuu ennen kuin se ehditään kieltää

Turveyrittäjä: Sitra käytti haastattelemiaan turveyrittäjiä hyväkseen – sen toiminta on ollut suorastaan moraalitonta

Vapo ja turvealan etujärjestöt jäivät turpeen luopumista käsittelevän selvityksen ulkopuolelle – toimitusjohtaja: "Pikkuisen erikoista"

Vapo: "Turpeen tarve kasvaa muissa liiketoiminnoissa kuin energiantuotannossa"

Metsissä ja soilla kasvavat rahkasammalet ovat uskomattoman monikäyttöisiä – tiesitkö esimerkiksi näitä käyttötapoja?

Jukka Pasonen
MT:n jättinumero ilmestyy 30.10.
Lue lisää

Hallituksen tavoitteet ovat epärealistisia

Sitran Jyrki Katainen Vastaamon potilastietomurrosta: "Kriisi alleviivaa reilun datatalouden tarpeen Suomessa"

Hallituksen ilmastoteot kohdistuvat maaseutuun

Paperintuotanto uhkaa pudota Suomessa 1970-80-lukujen tasolle – koronakevät sulatti graafisten paperien viennistä liki kolmanneksen