Olkiluoto kolmonen aloittaa yli kymmenen vuotta myöhässä: ydinvoimalan piti jauhaa sähköä jo keväällä 2009
Viivästymisilmoituksia, aikataulukorjauksia, tilaajan ja urakoitsijan riitoja, uusia arvioita valmistumisesta – Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan tie on ollut pitkä ja kivinen.
Olkiluoto 3 -ydinvoimala sijaitsee Eurajoella Olkiluodon saaren länsipäässä. Olkiluoto kolmonen on valmistuessaan Suomen viides ja ylivoimaisesti suurin ydinvoimala. Sen nettosähköteho on 1 600 megawattia. Kuva: Heidi JärvenpääKolmannen ydinvoimalayksikön rakentaminen Eurajoen Olkiluotoon on tuntunut iäisyyshankkeelta, joka ei valmistu koskaan.
Tuoreimmat uutiset ovat valmistumisen kannalta lupaavia. Voimalayksikön tilaaja Teollisuuden Voima (TVO) julkisti marraskuun 29. päivänä uuden aikataulun, jonka se oli saanut laitostoimittajalta eli ranskalaisen Arevan ja saksalaisen Siemensin muodostamalta yhteenliittymältä.
”Saadun tiedon mukaan Olkiluoto 3 liitetään verkkoon lokakuussa 2019 ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa tammikuussa 2020”, TVO tiedotti.
Mikäli uusin ennuste toteutuu, ydinvoimala myöhästyy runsaat kymmenen vuotta alkuperäisestä aikataulustaan. Alun perin Olkiluoto kolmosen piti jauhaa sähköä jo keväällä 2009.
Kahden vuosikymmenen mittaiseksi hanke venähtää, jos alkupisteeksi otetaan marraskuu 2000. Silloin TVO jätti valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen uuden ydinvoimalayksikön rakentamisesta. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen 17.1.2002 ja eduskunta hyväksyi lisäydinvoiman rakentamisen 24.5.2002 äänin 107–92.
Joulukuussa 2003 TVO allekirjoitti sopimuksen Olkiluoto 3:n rakentamisesta. Urakan sai yhteenliittymä, jonka muodostivat saksalainen Siemens AG sekä Siemensin ja ranskalaisen Arevan yhdessä omistama Framatome ANP.
Helmikuussa 2005 valtioneuvosto myönsi rakentamisluvan. Eurajoen kunta oli myöntänyt luvan voimalalle jo aiemmin.
TVO ja rakentaja solmivat voimalasta avaimet käteen -sopimuksen. Alkuperäinen hinta oli noin kolme miljardia euroa. Rakentamisaikana osapuolilla oli erimielisyyttä projektin myöhästymisen syistä ja viiveen kustannuksista.
Viime maaliskuussa tilaaja ja rakentaja saivat riidat sovittua.
”Meille oli tärkeää, että sopu syntyi ja saadaan laitos valmiiksi”, TVO:n viestintäpäällikkö Pasi Tuohimaa sanoo.
Sovinnon jälkeen TVO kertoi, että Olkiluoto 3 tulee maksamaan yhtiölle 5,5 miljardia euroa.
”Kerro jutussa, että 5,5 miljardia on puolet hinnasta, jonka britit maksavat vastaavasta voimalasta”, Tuohimaa sanoo.
Hän viittaa Hinkley Point C -ydinvoimalan rakentamiseen Englannin Somersetissa, jonne tulee kaksi EPR-painevesireaktoria. Niiden yhteishinta on noin 22 miljardia euroa eli 11 miljardia per voimala. Hinkley Pointin voimalatyyppi on samanlainen kuin Olkiluoto kolmosen.
Olkiluoto kolmonen on valmistuessaan Suomen viides ja ylivoimaisesti suurin ydinvoimala, sen nettosähköteho on 1 600 megawattia (MW). TVO:lla on Eurajoella ennestään kaksi ydinvoimalaa: Olkiluoto 1 alkoi tuottaa sähköä syyskuussa 1978 ja Olkiluoto 2 helmikuussa 1980. Sekä ykkös- että kakkosvoimalan nykyinen nettosähköteho on 890 MW.
Fortumilla on Loviisassa kaksi ydinvoimalaa: Loviisa 1 on otettu käyttöön 1977 ja Loviisa 2 vuonna 1980. Loviisan kummankin reaktorin nykyinen teho on runsaat 500 MW.
Viidennestä ydinvoimalasta oli Suomessa puhuttu pitkään ennen kuin siitä laadittiin hakemus valtioneuvostolle.
Three Mile Islandin ydinvoimalassa Yhdysvalloissa vuonna 1979 sattunut onnettomuus voimisti ydinvoiman vastaisia asenteita myös Suomessa.
Kun ilmapiiri oli lientynyt, valtionyhtiö Imatran Voima ja TVO perustivat yhteisyrityksen, Perusvoima Oy:n.
”Kevättalvella 1986 se jätti kauppa- ja teollisuusministeriölle periaatepäätöshakemuksen noin 1 000 MW:n ydinvoimalaitoksesta. Se otettaisiin käyttöön 1990-luvun alkupuolella”, kerrotaan Pohjolan Voiman verkkosivuilla suomalaisen ydinvoiman historiasta. Pohjolan Voima on TVO:n suurin osakas.
Huhtikuun 26. päivä 1986 muutti kaiken. Perusvoiman lupahakemus oli tulossa valtioneuvostoon, kun Ukrainan Tšernobylissä tapahtui erittäin vakava ydinvoimalaonnettomuus. Perusvoiman lupahakemusta ei käsitelty koskaan.
Ydinvoiman lisärakentamiseen palattiin 1990-luvun puolella. Eduskunta sai 1992 käsittelyynsä silloisen kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäisen (kesk.) muotoileman esityksen, joka olisi mahdollistanut viidennen ydinvoimalan rakentamisen. Kääriäisen esitys kaatui kansanedustaja Matti Vanhasen (kesk.) ponnen perusteella.
Vuosituhat ehti vaihtua ennen kuin lupa TVO:n kolmannelle ja Suomen viidennelle ydinvoimalalle lopulta heltisi vuonna 2002.
Vuonna 2010 valtioneuvosto teki ja eduskunta vahvisti periaatepäätöksen, joka olisi mahdollistanut jo neljännen ydinvoimalan rakentamisen Olkiluotoon.
Kesäkuussa 2015 TVO:n yhtiökokous kuitenkin päätti, että yhtiö ei hae rakennuslupaa Olkiluoto neloselle. Periaatepäätös raukesi kesäkuun lopussa 2015.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
