Maatalousbyrokratian hinnasta vaikea saada selkoa

Arkisto on tuttu paikka johtavalle maaseutuasiamiehelle Markku Paijalle ja maaseutuasiamies Heli Varpulalle Loimaan maaseututoimistosta. Toimistohenkilökuntaa ei enää ole. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Maatalousbyrokratian kuluista liikkuu monenkirjavia tietoja, joista hurjimmat väittävät kulujen ylittävän puoli miljardia euroa. Se olisi samaa luokkaa maataloustulon kanssa.

Väitteiden todenperäisyyttä on vaikea todistaa ja toisaalta kumota, koska tietoa maatalousbyrokratian hinnasta ei ole. Maaseudun Tulevaisuus päätti tarttua asiaan ja selvittää kuluja.

Lehti kysyi hallinnon hinnasta muun muassa maa- ja metsätalousministeriöstä, valtiovarainministeriöstä ja valtiontalouden tarkastusvirastosta. Kaikki levittelivät käsiään. Tietoa ei ole keskitetysti kellään, ei edes arvioita. Tietoja patistettiin pyytämään jokaiselta toimijalta erikseen.

Soitto kuntaliittoon antoi yhtä laihan tulokseen. Kuntien maaseutuhallinnon kuluja ei kerätä. Jos tiedot haluaa, ne pitää kysyä kunnista.

Maa- ja metsätalousministeriötä ja maaseutuvirastoa voi kiittää siitä, että sieltä ryhdyttiin toimeen ja selvitettiin ydinosien kuten ministeriön, maaseutuviraston ja elykeskusten maatalousmenot. Kunnistakin sai tietoja parilla puhelinsoitolla.

Ehkä erikoisin vastaus tuli valtiovarainministeriöstä, kun pyysimme tietoja, minkä verran Suomi maksaa Brysselin maatalouden hallinnosta.

Asiaa luvattiin selvittää, mutta parin päivän päästä kerrottiin, ettei tietoa löydy. Sähköpostissa lähetettiin linkki EU:n tilinpäätökseen. Maatalousmenot pitäisi poimia tileittäin. Lehdelle toivotettiin menestystä tietojen keräämisessä.

EU-komission maatalousosastolla työskentelee noin tuhat ihmistä. Karkeasti voidaan arvioida, että 10–20 saa palkkansa Suomesta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto kävi vuosi sitten läpi maatalouden tukien hallinnointiin liittyviä kulut. Tarkkaa summaa virasto ei kyennyt laskemaan, vaan päätyi arvioimaan kuluiksi 60–70 miljoonaa euroa.

Ruotsissa oli samaan aikaan arvioitu maatalouden tukibyrokratian hinnaksi noin 90 miljoonaa euroa.

Raportin tekijöiden mielestä Ruotsin arviosta voidaan päätellä, että Suomenkin arvio on oikeansuuntainen.

MT:n laskelma antaa tulokseksi huomattavasti suuremman summan. Maa- ja metsätalousministeriön pyörittäminen maksoi viime vuonna 23 miljoonaa euroa, jolloin mukana ovat palkkojen ohella sivukulut toimitilavuokrineen. Tiedot tulivat parissa viikossa.

Maaseutuvirasto Mavi on hiukan kalliimpi, kokonaiskulut 27,86 miljoonaa euroa. Elykeskusten maatalousmenoja ministeriö rahoitti viime vuonna 44,7 miljoonaa euroa, kun vesiasiat, kalat ja riista rajattiin pois.

Kuntien maataloushallinnon tarkkaa hintaa MT ei edes yrittänyt selvittää. Maataloushallinto on koottu 60 kuntaryppääseen ja tiedot olisi pitänyt pyytää kaikilta.

Sen sijaan mukaan valittiin kaksi esimerkkialuetta.

Karja-Suomea edustava Siilinjärvi hallinnoi Sydän-Savon maaseutupalvelua, jossa oli mukana 13 kuntaa ja kaupunkia sekä 2 142 tilaa viime vuonna. Lieto puolestaan isännöi 12 viljatilavaltaisen kunnan ja 1 522 tilan maataloushallintoa. Työntekijöitä oli 13,5 ja 6,6 viime vuonna.

Sydän-Savon menot olivat viime vuoden tilinpäätöksen mukaan 856 894 euroa ja Liedon 422 281 euroa.

Lukujen perusteella voidaan arvioida, että Suomen kaikkien kuntien maaseutuhallinnon viime vuoden kulut olivat 20–25 miljoonaa euroa ja töissä on 300–350 henkilöä.

Liedossa maaseututoimisto hoitaa puhtaasti maataloushallintoa, kun Sydän-Savolle on sälytetty myös maaseudun kehittämistä ja elinkeinotoimintaa. Maatalouteen liittyviä lupa-asioita ei kumpikaan käsittele.

Kummassakin kunnassa korostettiin henkilöstön vähentymistä. Väkeä on eläköitynyt eikä tilalle ole palkattu uusia.

Loppusummaksi saadaan karkeasti 110 miljoonaa euroa, joka tekee keskimäärin 2 000 euroa jokaista maataloustukea hakenutta 54 398 tilaa kohti. Henkilöstöä on 1 350–1 400 eli yksi työntekijä 40 tilaa kohti.

Mukana on vain osa maatalouteen liittyväistä hallinnollisista tehtävistä ja kuluista.

Puuttuvien lista on pitkä. Mukaan otettavien tehtävien ja kulujen rajaaminen on jo lähes ylivoimainen työmaa.

Maataloutta hallinnoidaan monissa ministeriöissä maa- ja metsätalousministeriön lisäksi. Ympäristöministeriö on iso toimija. Niiden päälle tulevat aluehallintovirastot, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin kasvinsuojeluaineet, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran elintarvikevalvonta, maataloutta palvelevat tutkimuslaitokset, neuvonnan viranomaistehtävät.

Valtion tämän vuoden budjetissa arvioidaan, että eläinlääkintävalvonta työllistää 40 henkilöä.

Viljelijöidenkin hallinnon takia tekemä työ maksaa ja vie aikaa.

VEIKKO NIITTYMAA

Avaa artikkelin PDF