Kiina on nähdäkseni seuraava potentiaalinen aikapommi Venäjän jälkeen, sanoo Jussi Halla-aho. Kuva: Jaana Kankaanpää
Kiina voi olla seuraava aikapommi Venäjän jälkeen, varoittaa Halla-aho – ei näe ongelmaa puhemiehenä kampanjoinnissa
Presidenttiehdokas kritisoi liike-elämän ja politiikkojen haluttomuutta keskustella Kiinasta.
”Presidenttiä ei ole tarpeen käsitellä silkkihansikkailla, kun hän puhuu asioista, jotka eivät tarkkaan ottaen kuulu omaan toimialueeseen valtion päämiehenä”, sanoo Jussi Halla-aho. Kuva: Jaana KankaanpääSuomen pitäisi hyödyntää Venäjän tilanteesta saatuja oppeja Kiinaan, sanoo presidenttiehdokkaaksi hakeva Jussi Halla-aho.
”Jos kävisi niin, että Kiina päättäisi aloittaa Taiwanissa konfliktin, niin Yhdysvallat olisi automaattisesti osallisena. Eurooppa tuskin voisi todeta, että ei kuulu meille, kun Yhdysvallat on kantanut suurimman vastuun Ukrainan tukemisesta.”
”Kun asiaa ottaa esille liike-elämän tai politiikan päättäjien kanssa, niin vastaus on yleensä se, että irtikytkentää Kiinasta ei voi tehdä. Keskusteluun ollaan haluttomia.”
Halla-ahon mukaan Suomi voi joutua tilanteeseen, jossa irtikytkentä täytyy tehdä pakon edessä.
”Tähän tarvittaisiin rohkeutta poliitikoilta. Kauppapolitiikkaa, tulleja, protektionismia. Se on keino saada tuotantoa länsimaihin.”
”Venäjän kanssa ei missään tilanteessa ole paluuta entisiin väleihin”, arvioi Halla-aho. Naapuri ei kuitenkaan vaihdu.
Ukrainan sodan keskeinen opetus länsimaille ja ennen kaikkea Euroopalle on, että energiassa ei olla riippuvaisia Venäjään.
Venäjän öljystä ja kaasusta irtautuminen tarkoittaa ylipäätään fossiilienergiasta irtautumista, mutta sen täytyy säilyttää veronmaksajien hyväksyntä.
”Ukrainan jälleenrakentamisen edellytyksenä on uskottavat turvatakuut. Tämän takia pidän Ukrainan Nato-jäsenyyttä kiireellisempänä ja tärkeämpänä kuin EU-jäsenyyttä.”
Ukrainalle ei pidä luvata pikajäsenyyttä EU:hun, mutta sille pitää luoda selkeä jäsenyyspolku. Turkin jäsenyyttä Halla-aho ei pidä mahdollisena.
Naton myötä eduskunnan tiedonsaantioikeudesta ulkopolitiikassa on keskustelu.
”En väitä, että eduskunnan tiedonsaannissa olisi ollut ongelmia. On kuitenkin totta, että tiedonkulku perustuu epämuodollisiin järjestelyihin. Pääasiassa presidentin kutsusta järjestetään tapaamisia eduskunnan ja sen valiokuntien kanssa.”
”On ihan perusteltu argumentti, että prosessien pitäisi olla rakennettu niin, että ne kestävät myös huonoja henkilökemioita. Konkreettisemmin se, että jos presidentti lähtee edustamaan Nato-kokoukseen, niin miten toteutuu eduskunnan tiedonsaanti ja parlamentaarinen kontrolli tapahtumiin. Onko mukana esimerkiksi eduskunnan luottamuksen varassa oleva ministeri?”
”Presidenttinä minulla ei olisi tarvetta rakentaa arvovaltakiistoja eduskunnan tai valtioneuvoston kanssa. Tavoitteena on ylläpitää nykyistä keskusteluyhteyttä.”
Kampanjassaan Halla-aho sanoo haluavansa tuoda esiin perussuomalaiselle tärkeitä arvoja ja poliittisia tavoitteita.
Presidentinvaalien alla keskustelua käydään varsin yleisellä tasolla, sillä lainsäädäntö ei suoranaisesti kuulu presidentille, hän korostaa.
”Meille tärkeitä arvoja tai periaatteita on esimerkiksi se, että Suomi on ennen kaikkea suomalaisten kansallisvaltio ja päätöksenteon ohjenuorana on suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Kaikki muu on alisteista näille arvoille”, tarkentaa Halla-aho perussuomalaisten eroa muihin puolueisiin.
”Suomalaisuuden määritelmä on aika mielenkiintoinen kysymys. Meiltä tivataan usein, että pitäisi määritellä tyhjentävällä tavalla suomalainen. Kääntäisin tämän asian niin, että suomalaisia ovat ne, joita media kutsuu kantasuomalaisiksi vaikkapa rikosuutisoinnin yhteydessä.”
”Olen havainnut kesän aikana, että minun sanomisiini suhtaudutaan hyvin herkästi. Liipaisinsormi on herkkänä varsinkin vasemmalla. Mielellään vedotaan siihen, että tämä tai tuo ei kuulu puhemiehelle.”
Perinteisesti etenkään puhemies ei osallistu päivänpolitiikkaan tai eduskunnan äänestyksiin. Puhemiehenä kampanjointi on mahdollista, kun tekee selväksi, missä ominaisuudessa puhuu, sanoo Halla-aho.
”En näe suurempaa ongelmaa, kun puhemiehenä toimineen Riitta Uosukaisen (kok.) presidenttiehdokkuudessa.”
Perussuomalaisten ehdokas varmistetaan puoluekokouksessa 12.–13.8.2023.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
