EU-parlamentti esittää velkojensiirtoa eurooppalaiseen roskapankkiin
Europarlamentaarikot hyväksyivät keskiviikkona Strasbourgissa lainsäädäntöpaketin, joka toteutuessaan lisäisi EU-komission valtaa puuttua jäsenmaiden budjetteihin. Niklas Holmberg Kuva: Viestilehtien arkistoSTRASBOURG (MT)
Euroopan parlamentti esittää velkakriisin ratkaisuksi yhteistä roskapankkia tai lunastusrahastoa, johon euromaiden liialliset velat siirrettäisiin.
Lunastusrahastoon siirrettäisiin kaikki ne velat, jotka ylittävät 60 prosenttia jäsenmaan bruttokansantuotteesta.
Vastuu ylijäämäveloista jaettaisiin rahastoon osallistuvien maiden kesken, mikä todennäköisesti laskisi pahimmin velkaantuneiden maiden korkokuluja.
Liiallinen velka, jota euromailla on tällä hetkellä yhteensä noin 2 300 miljardia euroa, maksettaisiin pois 25 vuoden kuluessa.
Lunastusrahastossa mukana olevien jäsenmaiden pitäisi myös korvamerkitä osa verotuloistaan velkojen lyhennyksiin ja tallettaa vakuudeksi esimerkiksi osa kulta- tai valuuttavarannostaan.
”Velanpurkurahasto olisi hyvä keino vakauttaa tilannetta ja vähentää ongelmavelkoja hallitulla tavalla. Se olisi eräänlainen kevytversio eurobondeista”, keskustaliberaalia Alde-ryhmää edustava Carl Haglund (r.) sanoo.
Maat, joilla velkaa on alle 60 prosenttia bkt:sta jäisivät kokonaan rahaston ulkopuolelle.
”Minusta se on oikea periaate, että hyvin talouttaan hoitaneita maita ei pantaisi vastuuseen muiden veloista. Esimerkiksi Suomen ei tarvitsisi rahastoon osallistua”, Haglund muistuttaa.
Lunastusrahasto on yksi osa parlamentin keskiviikkona hyväksymää lainsäädäntöpakettia, jolla EU:n taloushallintoa pyritään vahvistamaan.
Toinen osa pakettia on jäsenmaiden budjettien valvonnan kiristäminen.
Lakiesityksen mukaan EU-komissio saisi nykyistä enemmän valtaa osallistua jäsenmaiden budjettien valmisteluun ja langettaa sakkoja maille, jotka eivät noudata EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa asetettuja rajoja. Sakot olisivat automaattisia, ellei jäsenmaiden määräenemmistö kumoaisi niitä.
”Jos nämä säännöt olisivat olleet voimassa pari vuotta sitten, olisimme varmasti välttäneet monet nykyisistä ongelmista”, talouskurimietinnön laadinnasta vastannut ranskalainen konservatiivimeppi Jean-Paul Gauzès muistutti keskiviikkona Strasbourgissa.
Budjettivalvonnan lisäksi komission saisi lakiesityksen mukaan oikeuden asettaa vaikeuksiin joutunut euromaa erityiseen konkurssitilaan, jossa maa saisi suojaa velkojiltaan ja sen korot jäädytettäisiin.
Komission valtaa kasvattavat esitykset hyväksyttiin parlamentissa selvin numeroin, mutta osa suomalaismepeistä pelkää niiden loukkaavan liikaa kansallista itsemääräämisoikeutta.
”Kyllä tässä aika pitkälle mennään. Voin vain kuvitella, mitä esimerkiksi ranskalaiset ajattelisivat, jos komissio määräisi heitä esimerkiksi nostamaan eläkeikää”, EPP-ryhmän Sari Essayah (kd.) pohtii.
Kaikki parlamentin hyväksymät lakiesitykset vaativat vielä EU:n jäsenmaiden eli neuvoston hyväksynnän. Neuvotteluista odotetaan vaikeita, sillä osa jäsenmaista vastustaa esityksiä tiukasti.
Ratkaisevaa on erityisesti se, miten Saksa esityksiin suhtautuu.
”Nyt jäsenmaiden on joka tapauksessa pakko ottaa kantaa esityksiin esimerkiksi lunastusrahastosta”, keskustaliberaalin Alde-ryhmän puheenjohtaja, Belgian entinen pääministeri Guy Verhofstad painotti.
EU-parlamentin sosialistiryhmää vetävä itävaltalainen Hannes Swoboda puolestaan heitti pallon Saksan liittokansleri Angela Merkelille.
”Merkel ja kumppanit vain puhuvat talousunionin tiivistämisestä, kun me täällä parlamentissa teemme jo lainsäädäntöä.”
Neuvottelujen parlamentin ja neuvoston välillä on määrä alkaa kesän aikana.
Jäsenmaiden päämiesten on tarkoitus keskustella EU:n talousunionin tiivistämisestä huippukokouksessaan kesäkuun lopussa.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
