Metalliliiton Aalto: "EK on asemoinut itsensä nyt niin, ettei se ole enää työmarkkinajärjestö"
Riku Aalto haluaa työehtosopimuksiin kirjaukset luottamushenkilöiden asemasta ja loma-ajan palkasta, ennen kuin uusista neuvotellaan.
Metallialan sopimus päättyy lokakuun lopussa. Kuva: Markku Vuorikari”Elinkeinoelämän Keskusliitto on asemoinut itsensä nyt niin, ettei se ole enää työmarkkinajärjestö, vaan etujärjestö.”
Näin sanoo SAK-laisen Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto.
EK on ilmoittanut itsekin, ettei se tee sääntömuutoksensa seurauksena enää keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja eikä voi olla osapuolena työmarkkinakysymyksiin liittyvissä keskusjärjestösopimuksissa.
Viime viikolla EK ilmoitti luopuvansa keskusjärjestötason sopimuksista ja siirtävänsä sopimisen liittotasolle. Liitot ovat luvanneet kunnioittaa sopimuksia työehtosopimuskauden loppuun. Esimerkiksi metallialalla sopimus päättyy lokakuun lopussa.
”Me emme aloita neuvotteluja uusista työehtosopimuksista, ennen kuin nykyisiin on kirjattu samat asiat, joihin keskusjärjestösopimuksiin viitattiin. Se pitää tehdä tämän kevään aikana”, Aalto sanoo.
Kirjaukset koskevat muun muassa luottamushenkilöiden asemaa ja loma-ajan palkkaa, ja ne puuttuvat pienempien alojen, kuten kaivos-, huolto- ja eristysalojen sopimuksista.
”Kun työnantaja on nyt julkisuudessa viisastellut, että viittaukset ovat vain teknisiä, niin ei voi olla vaikea asia tehdä näitä teknisiä kirjauksia työehtosopimuksiin”, Aalto näpäyttää.
Sen sijaan tulevista työsopimus- ja palkkaneuvotteluista ja niin sanotusta Suomen mallista on nyt pohja pois EK:n uuden roolin myötä, Aalto katsoo.
”Kenellä on mandaatti koordinoida neuvotteluja tai sopia yhteisestä mallista? Ei kukaan voi sanella JHL:lle, Pamille tai meille, mitä mallia pitäisi noudattaa, kun osapuolet puuttuvat.”
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toivoi keskiviikkona Suomen mallin vielä syntyvän.
Palkansaajapuolelta toimihenkilöiden STTK ja koulutettujen Akava katsoivat, ettei mallia tule.
Suomen mallilla haluttiin vetää palkoille vientialojen maksuvaran määräämä katto, mutta EK:n livettyä neuvottelurivistä malli jäi liittojen välillä sovittavaksi.
Viimeinen niitti oli, kun metsäteollisuus ilmoitti, ettei se ole mukana vientiliittojen yhteisrintamassa.
Vientialoja edustavat teknologia-, metsä-, paperi- ja kemianteollisuuden työnantaja- ja työntekijäliitot.
Sipilän mukaan Suomen malli kytkeytyy hallituksen johdolla tehtyyn kilpailukykysopimukseen (kiky). Aalto kyseenalaistaa myös kikyn, koska siinä on EK:n allekirjoitus.
Kikyssä sovittiin työntekijöiden auttavan yrityksiä, kun palkkoja ei koroteta, lomarahoja leikataan, työaikaa pidennetään ja työntekijän maksuja nostetaan.
Metalliliiton jäsenistöstä 20 prosenttia on kuitenkin saanut paikallisesti sovitun palkankorotuksen, osa jopa 3 prosenttia, ja 16 prosenttia yrityksistä on jättänyt työajan pidennyksen tekemättä.
Aalto pitää oikeana, ettei maan hallitus puutu työmarkkinakiistaan, kun EK on itse valinnut uuden roolinsa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
